Hallitus ajoi viime vuoden loppupuolella läpi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen. Sen seurauksena kunnat ovat elokuun alusta lähtien voineet päättää varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, mikäli vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti. Rajaus koskee siten perheitä, joissa toinen vanhempi on esimerkiksi työtön tai kotona hoitovapaalla.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson keräsi sosiaalisen median kautta suomalaisten kokemuksia siitä, miten päivähoito-oikeuden rajaus vaikeuttaa tavallisten suomalaisten perheiden arkea. Anderssonille lähetetyt kokemukset ovat surullista luettavaa.
– Harva hallituksen linjaus hankaloittaa näin suoraan ihmisten arkielämää. Päivähoito-oikeuden rajaus vaikeuttaa paitsi perhe-elämän pyörittämistä, myös työnhakua ja keikkatöiden tekemistä. Rajaus lisää joustamattomuutta, eikä vastaa perheiden ja lasten todellisia tarpeita, Andersson sanoo.
Työttömien lapsille vähemmän aktiviteetteja
Esimerkiksi Lahdessa rajaus on johtanut uusiin ryhmäjakoihin. Eräs vanhempi kertoo:
“Vanhempainillassa selvisi, että työttömien lapset ovat omassa ryhmässä ja niillä ei ole esim. aamupiiriä, eivätkä hoitajat ehdi leikkiä/askarrella työttömien vanhempien lasten kanssa yhtä paljon kuin työssäkäyvien vanhempien lasten kanssa. Hoitajat selittivät sen sillä, että osa-aikaiset lapset on niin eri-ikäisiä että niille on vaikea keksiä yhteistä tekemistä.”
Andersson sanoo, että subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen rajoittaa perheiden valinnanvapautta varhaiskasvatuksen järjestämisessä.
– Perheet osaavat itse parhaiten arvioida, mikä varhaiskasvatuksen muoto ja pituus perheen elämäntilanteeseen sopii. Kaikille perheille on taattava elämäntilanteesta riippumaton kokopäiväinen varhaiskasvatus, Andersson vaatii.
Lisää perheiden kokemuksia Li Anderssonin kirjoittamassa jutussa, joka ilmestyi Kansan Uutisten uusimmassa numerossa. Verkkolehdessä se julkaistaan lauantaiaamuna.
uutiskirje 
