Pintaa syvemmältä
Britannian yleisradioyhtiö BBC antoi lohduttoman kuvan arjesta tämän päivän Libyassa: Sairaaloissa ei ole lääkkeitä. Pankeissa on huutava pula käteisestä rahasta. Öljyntuotanto on lähes pysähdyksissä, kun aseelliset joukot ovat taistelleet öljysatamien hallinnasta.
Libyassa on kaksi kilpailevaa parlamenttia ja kolme hallitusta, mutta todellinen valta on aseellisilla joukoilla. Maassa on lähes 2 000 aseellista ryhmää, mukaan lukien Islamilainen valtio Isis, joka vielä viime kesänä katkoi päitä ja ristiinnaulitsi vastustajiaan Sirten kaupungissa Välimeren rannalla.
Libyassa on kaksi parlamenttia ja kolme hallitusta, mutta todellinen valta on asejoukoilla.
”Meidän pitäisi päästä eroon aseellisista ryhmistä. Länsimaiden tulisi auttaa riisumaan heidät aseista”, entinen oikeusministeri kommentoi naapurimaassa Tunisiassa pidetyssä konferenssissa.
Yliopiston tutkija kertoi pelkäävänsä henkensä puolesta, mikäli hän arvostelee asejoukkoja julkisesti.
Libyan maaperässä on maailman kahdeksanneksi suurimmat todennetut öljyvarat. Vielä vuonna 2010 Muammar Gaddafin vallan aikana Libya oli inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Afrikan kehittynein maa. Maksuton terveydenhuolto, koulutus, asunto ja auto kuuluivat jokaisen perusoikeuksiin.
Elokuussa tuli kuluneeksi viisi vuotta Gaddafin syrjäyttämisestä vallasta Nato-maiden kuukausia jatkuneiden ilmapommitusten jälkeen. Ensi viikolla tulee täyteen viisi vuotta Gaddafin raakalaismaisesta surmasta kapinallisjoukkojen käsissä.
Libyan väkivaltaisuuksissa on kuollut arviolta 40 000 ihmistä. Yli 400 000 libyalaista on joutunut jättämään kotinsa, ja 2,4 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun ja suojelun tarpeessa.
Britannian parlamentin ulkoasiainvaliokunnan tuoreen raportin mukaan Gaddafin väkivaltainen syrjäyttäminen oli kohtalokas virhe, joka johti Libyan ”poliittiseen ja taloudelliseen kaaokseen, asejoukkojen ja heimojen väliseen sotaan, humanitaariseen kriisiin, pakolaiskriisiin, laajoihin ihmisoikeusloukkauksiin, Gaddafin hallinnon aseiden leviämiseen lähialueille sekä Isisin kasvuun Pohjois-Afrikassa”.
Libyassa ei ollut minkäänlaisia demokratian perinteitä. Gaddafi hallitsi turvallisuuspoliisin pelolla ja lietsomalla heimoja vastakkain. Libyan lukuisia kapinallisryhmiä yhdisti ainoastaan viha Gaddafia kohtaan.
Naton sotaoperaatio hyväksyttiin YK:n turvallisuusneuvostossa. Pommituksiin ja kapinaliikkeiden tukemiseen osallistuivat Britannian ohella Yhdysvallat, Ranska, Italia sekä Arabiemiraatit ja Qatar.
Qatarin lippu nostettiin ensimmäisenä salkoon, kun Misratan kaupungista tulleet kapinalliset valtasivat Gaddafin entisen presidentinpalatsin Libyan pääkaupungissa Tripolissa elokuussa 2011.
Tällä hetkellä länsimaat tukevat Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallitusta ja yhdeksän hengen presidenttineuvostoa, joka saapui Tripolissa sijaitsevaan laivastotukikohtaan huhtikuussa.
YK:n perustaman uuden hallituksen tarkoituksena oli yhdistää Tripolissa ja maan itäosissa Tobrukissa istuvat kilpailevat hallitukset taistelussa Isistä vastaan.
Misratan alueelta tulleet taistelijat onnistuivat tällä viikolla ajamaan Isisin joukot Sirtestä yli vuoden kestäneiden taistelujen jälkeen. Britannian ja Yhdysvaltojen erikoisjoukot ovat tukeneet ja kouluttaneet yhtenäishallituksen alaisuudessa sotivia joukkoja. Yhdysvaltojen hävittäjät tekivät 170 ilmaiskua Isistä vastaan.
YK:n perustaman hallituksen ongelmana on, ettei se nauti libyalaisten luottamusta. Vuoden 2012 vapaissa vaaleissa valitun parlamentin edustajista osa on liittynyt uuteen hallitukseen, mutta osa on jättäytynyt sivuun. Tobrukissa istuva länsimaiden ja YK:n hyväksymä uudempi parlamentti äänesti elokuussa YK:n perustamaa hallitusta vastaan.
Keskeisenä syynä epäluottamukseen on suhtautuminen maan itäosia hallitsevan Libyan kansallisarmeijan johtajaan Khalifa Haftariin, joka on armeijansa kanssa taistellut al-Qaidan islamistijoukkoja vastaan Libyan itäosissa.
Libyan länsiosien asejoukot ja YK:n saksalainen erikoislähettiläs Martin
Kobler vastustavat kiivaasti Haftaria. Itäosien parlamentti taas ylensi hänet vastikään kenttämarsalkaksi.
Haftar on entinen Gaddafin armeijan komentaja. Ajauduttuaan välirikkoon Gaddafin kanssa hän asui 20 vuotta Yhdysvalloissa tiedustelupalvelu CIA:n päämajan naapurissa Virginiassa.
Uusin käänne Libyan tilanteessa koettiin, kun Haftarin joukot valtasivat viime kuussa maan öljysatamat. YK-lähettiläs Kobler vaati turvallisuusneuvostolta voimatoimia Haftaria vastaan, mutta yhtenäishallituksen johto ja Misratan asejoukot ilmoittivat vastustavansa uutta sodanjulistusta.
Kävi ilmi, että länsimaat ovat salaa neuvotelleet Haftarin edustajien kanssa Tunisiassa. Lennonjohtotiedoista paljastui, että Ranskan, Britannian, Italian ja Yhdysvaltojen joukot ovat tehneet yhteistyötä Haftarin armeijan kanssa jo kesästä lähtien. Egyptin ja emiraattien aseellinen tuki Haftarin joukoille on ollut tiedossa jo pitkään.
uutiskirje 
