Viimeinen sana
Vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä puhutaan Suomessa menetettynä vuosikymmenenä. Tuotanto ja vienti eivät ole vieläkään saavuttaneet kriisiä edeltänyttä tasoa eivätkä syksyllä päivitetyt talousennusteet lupaa mitään merkittävää käännettä.
Viime aikoina on ollut hälyttäviä merkkejä, joiden perusteella voi sanoa, että hyvä on, jos selvitään yhdellä menetetyllä vuosikymmenellä. Millä todennäköisyydellä työhön nyt kiinnittymättömät nuoret pääsevät mukaan yhteiskunnan menoon tulevaisuudessa? Etenkin kun helposti omaksuttavat työt teollisuudessa ovat menneisyyttä, ja automaatio tulee johtamaan itsepalvelun lisääntymiseen kaupoissa niin kuin on johtanut ajat sitten pankeissa ja muissa palveluissa.
STTK järjesti torstaina parin muun järjestön kanssa seminaarin Onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? Sitä pohjustaneessa kirjoituksessa STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio totesi, että nuoret eivät näytä pääsevän työmarkkinoille oikein missään.
Jotain on tapahtunut etenkin nuorille miehille. Aarnio siteerasi amerikkalaistutkimusta, jonka mukaan Yhdysvalloissa on enemmän kuin koskaan 25–54-vuotiaita miehiä työelämän ulkopuolella. ”Miehet katoavat jonnekin, puuhailevat jotain ihan muuta”, hän kirjoitti.
Martti Hetemäen työllisyystyöryhmän taustamuistiosta selviää, että Suomessa parhaassa työiässä olevien eli 25–54-vuotiaiden miesten työllisyysaste on laskenut kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoden 1990 toukokuusta vuoden 2016 toukokuuhun.
Niiden 20–29-vuotiaiden määrä, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai varusmiespalveluksessa, kasvoi 50 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2015, mutta miesten osuus lähes kaksinkertaistui.
Vuodesta 1990 Suomessa on tapahtunut sellainen muutos, että vain yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut. Eniten on laskenut 15–34-vuotiaiden työllisyysaste.
Hyvinvointivaltio perustuu sille, että kaikki kynnelle kykenevät ovat töissä. Ennen sanottiin, että hyvinvointivaltio antaa paljon, mutta se myös vaatii paljon. Vain korkea työllisyysaste takaa sen rahoituksen. Siksi hyvinvointivaltio ei ole mikään riippumatto, jossa loikoilun voi itse valita, jos työ ei nappaa.
Ideologista uusliberalismia suurempi uhka hyvinvointivaltiolle on sen rahoituspohjan mureneminen. Suomen väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde on jo nyt huono. Uusimmat luvut ovat toissa vuodelta. 40 prosenttia väestöstä oli töissä, 60 prosenttia oli lapsia, eläkeläisiä, opiskelijoita, työttömiä tai muita työvoiman ulkopuolella olevia. Tilastokeskus ennakoi suhdeluvun heikkenevän tulevaisuudessa.
Isänmaallisinta Suomen täyttäessä sata vuotta olisi panna kaikki paukut työllisyyden parantamiseen. Jos se vaatii erityistä huomiota nuorten miesten tilanteeseen, niin sitten niin on tehtävä.
uutiskirje 
