Eduskunta keskusteli torstaina lakialoitteesta pikavippien korkojen rajoittamiseksi. Kaikkien kahdeksan eduskuntaryhmän edustajien jättämissä lakialoitteissa esitetään, että kuluttajansuojalakia muutetaan niin, että niin sanottujen luottolimiittien avulla ei enää voisi kiertää lain pikavipeille asettamaa korkokattoa.
Lakialoitteen esitellyt kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) kiitteli kansanedustajien yksimielisyyttä asiassa ja muistutti, että lakialoitteen takana on välillisesti 866 230 suomalaisen tuki. Näin moni äänesti vaaleissa aloitteen 136 allekirjoittajaa.
– Lakialoite on siis yli puoluerajojen erittäin merkittävä, ja toivotaan, että tälle lakialoitteelle löytyy se säällinen kohtelu, että tästä tämä laki käsitellään, vaikkapa nyt yhtä hyvällä pieteetillä kuin kansalaisaloite, johon riittää 50 000 nimeä, Myllykoski sanoi.
Kuluttajansuojalakiin lisättiin vuonna 2013 säädös pikavippien korkokatosta, jonka mukaan alle 2 000 euron luotoissa korkokatto on viitekorko lisättynä 50 prosentilla. Korkokattoa kuitenkin kierretään myöntämällä niin sanottuja luottolimiittejä, joiden laskennallinen määrä on yli 2 000 ja korko sen mukainen, vaikka asiakas nostaisikin pienemmän summan.
Bisnesmiehet keksivät porsaanreiät
Kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps.) totesi, että lakimuutos oli askel oikeaan suuntaan, mutta ei vielä riittävä.
– Pahimpia valuvikoja saatiin korjattua, mutta liukkaat bisnesmiehet ovat kuitenkin varsin kekseliäitä ja ovat hoksanneet porsaanreiät, Kivelä totesi.
Keskustelussa nostettiin esiin pikavippien aiheuttamat maksuhäiriömerkinnät, joita on yli kahdeksalla prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Lisäksi tuotiin esiin, että pikavippien korkojen rajoittamisen lisäksi niiden mainontaa tulisi rajoittaa.
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) esitti keskustelussa positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa muiden pohjoismaiden tapaan. Tämä helpottaisi ylivelkaantumisvaarassa olevien tunnistamista ajoissa.
Kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.) nosti esiin tarpeen sosiaalisen luototuksen kehittämiselle. Mikkonen muistutti, että varsinkin kunnissa tulisi luoda sosiaalisia luottojärjestelmiä, jotta yllättävien menojen sattuessa ei tarvitsisi turvautua pikavippeihin, jotka aiheuttavat helposti velkakierteen kohtuuttomien korkojen ja muiden kulujen vuoksi.
Kansanedustaja Joakim Strand (r.) esitti puolestaan, että maksuhäiriömerkintöjen ei pitäisi jäädä rekistereihin vuosiksi sen jälkeen, kun velka korkoineen on maksettu. Strand muistutti, että esimerkiksi 1990-luvun lamasta syntynyt pitkäaikainen velkaongelma on vähentänyt yrittäjyyden houkuttelevuutta.
lehti 