Koko julkiselta sektorilta täytyy löytää vielä miljardin säästöt. Kuntien norminpurkutalkoiden säästötavoitteet jäävät vajaiksi, kertoi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) keskiviikkona.
Ministeri vakuutti, että lisäsäästöä ei haeta leikkauksista, vaan toimintojen tehostamisesta. Esimerkiksi hän otti verohallinnon ja Kelan.
– Ne lähettävät vuosittain kirjeitä 24 miljoonan edestä. Jos tämä asiointi voitaisiin siirtää sähköiseksi, syntyisi säästöä.
Summa on vain murto-osa vaaditusta miljardista. Säästö- ja tehostamiskohteita haetaan valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla. Säästöt on määrä saada kasaan vuoteen 2020 mennessä.
Tanskassa sähköinen asiointi pakollista
Vehviläinen painotti, että kuntakentässä normien purku tuo yli neljän miljardin säästöt. Normien purulle tuli kuitenkin luontaiset rajat vastaan, sillä monen erityisryhmän palvelut ja tasavertainen kohtelu muiden kuntalaisten kanssa turvataan erityislainsäädännöllä. Siihen ei voi puuttua loukkaamatta periaatetta kuntalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta.
Uusia säästökohteita haetaan hallinnon sujuvoittamisesta ja digitalisaatiosta.
– Tanskassa kansalaiset velvoitetaan hoitamaan viranomaisasiansa sähköisesti. Tästä on tehty muutamia poikkeuksia erityisryhmille, Vehviläinen kertoi.
Ministeri ei maininnut, kuinka tarkkaan vastaavaa mallia aiotaan soveltaa Suomeen. Hän vakuutti, että kuntalaiset saavat vastaisuudessa palvelua myös viranomaisten yhteispalvelupisteistä. Sähköistä asiointia helpottaa, että edunvalvoja voi kohta hoitaa holhottavansa viranomaisasioinnin ns. kansallisessa palveluverkossa KaPassa. KaPan varhaisversio on jo käytössä, ja koko palvelun on määrä olla valmiina ensi keväänä.
Maakunnalle ja kunnalle yhteistyösuunnitelma
Maakunnan ja kunnan tulee vastaisuudessa tehdä yhteistyösuunnitelma vähintään kerran vuodessa yhteistyön varmistamiseksi. Vehviläisen mukaan lain minimin saa mieluusti ylittää.
Kunnille jää edelleen kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtinen eli ennaltaehkäisy. Tämä pitää saada toimimaan yhdessä maakunnan sote-toiminnan kanssa.
Kuntia huolestuttava tyhjiksi jäävien sote-kiinteistöjen kohtalo jää ministerin mukaan valtakunnallisen palvelukeskuksen huoleksi. Se päättää, myydäänkö tilat vuoden 2020 jälkeen, kun sovittu vuokra-aika päättyy.
Maakuntauudistus on osoittautunut arvioitua monimutkaisemmaksi. Se vaatii muutoksia myös vuoden 2015 kuntalakiin, joka ei ole vielä edes täysin voimassa. Viimeiset pykälät, mm. asukkaiden osallistumisoikeuksista, astuvat voimaan ensi kesänä, kun uudet valtuustot aloittavat.
Vehviläisen mukaan kunnille jää yhä tehtäviä, vaikka keskimäärin 57 prosenttia niiden budjeteista katoaa sote-toimintojen myötä.
– Kuntapäättäjät voivat keskittyä huolehtimaan kunnan elinvoimaisuudesta sen sijaan, että miettisivät, kuinka erikoissairaanhoidon maksut hoidetaan.
uutiskirje 
