Enintään peruskoulun suorittaneilla, kodin ulkopuolelle sijoitetuilla ja työkyvyttömyysetuutta saaneilla nuorilla on muita suurempi riski epäonnistua työelämässä.
Useiden ongelmien kasautuminen vahvistaa tätä kierrettä. Esteitä syntyy nuorille itselleen, mutta niitä aiheuttaa myös järjestelmä. Myös työmarkkinat ovat hyvin erilaiset 2000-luvulla aikuistuneille nuorille.
Taloudellisen itsenäistymisen kannalta huolestuttavaa on, että 26-vuotiaista lähes 60 prosentilla kuukausitulot jäävät alle 1 400 euron.
Nuorten psyykenlääkkeiden ostot lisääntyivät voimakkaasti 2000-luvulla.
Tiedot selviävät Kelan rahoittamasta ja Kuntoutussäätiön toteuttamasta Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet -tutkimushankkeesta.
Tutkimus kohdistui nuorten koulutukseen ja työelämäkokemuksiin.
Lama laski pysyvästi nuorten työllistymistä
Työelämään siirrytään myöhemmin ja työsuhteet ovat pätkittyneet. Joka kymmenes 17 – 27-vuotias nuori oli vähintään viisi vuotta työelämästä ulkona vuosien 1987 ja 2014 välillä.
Aikuistuminen viivästyy etenkin nuorilla, joiden vanhemmilla on toimeentulo-ongelmia. Näillä nuorilla on muita suurempi vaara jäädä ilman koulutusta tai työpaikkaa.
Myös työmarkkinat ovat nuoria vastaan. Työllisten osuus ei kasvanut missään vaiheessa vuoteen 2014 mennessä enää yhtä suureksi kuin se oli 1980-luvun lopulla.
1990-luvun alun laman aikana 23–25-vuotiaiden työllisyys väheni poikkeuksellisen paljon, miesten työllisyys väheni lähes 30 prosenttiyksikön verran. Edelleenkin nuorten työllistyminen on muita hankalampaa.
Suuri joukko nuorista palkattomassa työssä
Koulutus suojaa työn ja koulutuksen ulkopuolisuudelta. Suurin osa nuorista siirtyi kouluun tai työhön jopa välivuoden jälkeen, joita piti noin neljännes.
Osalla nuorista koulutuksen keskeytykset, lyhytkestoiset tuetut työsuhteet ja työttömyys viivästyttävät taloudellisen itsenäisyyden saavuttamista useilla vuosilla verrattuna koulutettuihin nuoriin.
Tutkijoiden mukaan työharjoittelut, työkokeilut ja muut ilman työsuhdetta tehtävät työt ovat lisääntyneet ja näiden osuus on suuri. Etenkin 20 – 21-vuotiaat ovat muita useammin työharjoittelussa.
Osa hyötyi näistä, mutta osalle lyhytkestoiset tuetut työsuhteet, toimenpiteet ja työttömyys muodostivat väylän työmarkkinoilta syrjäytymiseen.
Runsas tuettu työ saattaa ehkäistä markkinaehtoisten työpaikkojen syntymistä, varoittavat tutkijat.
Lastensuojelusta liian varhain yksinselviytyjäksi
Tutkimuksen mukaan sijaishuoltoon sijoitetuista nuorista kolmasosa kokee jääneensä vaille hellyyttä ja luotettavia aikuisia.
Valtaosa heistä kohtaa aikuisuuden liian varhain, koska heiltä edellytetään itsenäistymistä heti täysi-ikäisyyden myötä. Heille kasautui myös useita syrjäytymistä syventäviä ongelmia.
Vain alle puolet suoritti peruskoulunsa loppuun. He ovat muita useammin toimeentulotuella, syövät psyykenlääkkeitä ja joutuvat eläkkeelle.
Heistä alle puolet oli työllistynyt 26 ikävuoteen mennessä. Haastatellut lastensuojelun sijaishuollon toimijat kokivat voimakkaasti, että monet teini-iässä sijaishuoltoon sijoitetut nuoret eivät selviydy itsenäisesti.
He tarvitsevat kipeästi aikuisten tukea, jota tulisi vähentää asteittain eikä kertaheitolla. Nuoret itse haluavat neuvoja ja tukea työnhakuun.
Nuorten mielialalääkkeiden syönti lisääntynyt
Nuorten psyykenlääkkeiden ostot lisääntyivät voimakkaasti 2000-luvulla. Työssä olevat ja opiskelijat käyttivät masennuslääkkeitä muita useammin.
Noin kolmannes uusista psyykenlääkityksistä jäi tilapäiseksi eikä lääkkeiden käyttö jatkunut. Tutkimuksen aikana 17 prosenttia nuorista oli ostanut masennuslääkkeitä.
Tilapäisen käytön vuoksi noin joka kymmenes nuori käytti vuositasolla masennuslääkkeitä. Kolme neljäsosaa käyttäjistä oli suorittanut perusasteen tutkinnon, valtaosa jo ennen koulutusta.
Vähän koulutetut nuoret ajautuvat lääkkeidenkäytön aikana sosiaalietuuksien varaan ja työelämän ulkopuolelle.
Tutkijoiden mukaan nuorten yksilöllisten elämäntilanteiden kirjo tulee ottaa paremmin huomioon palveluiden toteuttamisessa. Työllistymistä, kouluttautumista, sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa olisi tärkeää tarkastella samanaikaisesti.
Kuntoutussäätiön toteuttamassa ja Kelan rahoittamassa Onko osa nuorista vaarassa syrjäytyä pysyvästi -seurantatutkimuksessa tutkittiin 10 vuoden ajan, miten palvelujärjestelmä tukee heikoimmassa asemassa olevien nuorten työmarkkinoille kiinnittymistä.Tutkimuksen ovat kirjoittaneet tutkijat Jaakko Harkko ja Tuula Lehikoinen sekä palvelusuunnittelija Sarita Lehto ja yhteyspäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma.