Eduskunta käy keskiviikkona viimetöikseen ennen joulutaukoa keskustelun ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, joka annettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla. Palautekeskustelua sävyttivät viime päivien murhenäytelmät Berliinissä ja Ankarassa.
Laajemmalla tähtäimellä toisen maailmansodan jälkeisen maailman rauhaa, vakautta ja kehitystä taannut YK-järjestelmä on koetuksella. Myös EU:n tulevaisuus näyttää epävarmalta, sanoi kansanedustaja Paavo Arhinmäki vasemmistoliiton puheenvuorossa.
– Eurooppaa ja Suomea jäytää synkeä nationalismi. Kansankiihotusta harjoitetaan verkon valemedioissa, ja syyttävä sormi käännetään pakolaisiin. EU:n hajanaisuudesta hyötyvät itsevaltaiset epädemokratiat Turkki ja Venäjä, hän sanoi.
Suomen osalta pysyminen Naton ulkopuolella on Arhinmäen mukaan kestävä ratkaisu, josta on syytä pitää kiinni.
– Suomen ei omilla toimillaan tule lisätä jännitteitä, vaan vähentää konfliktien todennäköisyyttä. Olkaamme hullussa maailmassa maltillinen järjen ääni.
Arhinmäki sanoi, että turvallisuutta tukevat etenkin ulkopolitiikka, taloussuhteet ja muu yhteistyö, sekä ilmasto- ja kehityspolitiikka. Kansainvälisen oikeuden vahvistaminen, rauhanturvaaminen, siviilikriisinhallinta ja pidättyväinen asevientipolitiikka ovat keinoja vaikuttaa konflikteihin ennalta niiden syntysijoilla.
Epäjohdonmukainen hallitus
Hallituksen linjaa Arhinmäki piti epäjohdonmukaisena.
– Kehitysyhteistyön leikkaus samaan aikaan, kun sodat ja pakolaisuus nähdään keskeisenä turvallisuusongelmana, on täysin epäjohdonmukaista. Suomen asevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on vastuutonta, maihin jotka ottavat osaa Jemenin sisällissotaan. Täysin käsittämätöntä on, että Suomi ei YK:ssa tukenut ydinaseiden kieltoa muiden EU:n sotilaallisesti liittoutumattomien maiden tapaan.
Ulkoasiainvaliokunnan linjauksiin Arhinmäki on pääosin tyytyväinen. Kirjaus sotilaallisesta liittoutumattomuudesta jäi hänen mukaansa kuitenkin mietinnössä epämääräiseksi ja lieventää Suomen aikaisempia kantoja.
Arhinmäki esitti eduskunnalle kolmea lausumaa, jotka selkeyttäisivät Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa:
1. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa. Tämä tarkoittaa, että Suomea ei missään tilanteessa viedä mukaan sellaisiin konflikteihin, joissa emme ole osapuoli.
2. Itämeren vakautta edistävää tai hankinnoissa kustannussäästöä tuovaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä tulee lisätä. Sitä ei kuitenkaan tule käyttää Suomen liittoutumattoman aseman kyseenalaistamiseen.
3. EU:n puolustusyhteistyön pitää perustua lähinnä kustannussäästöjen hakemiseen hankinnoissa. Materiaaliyhteistyö tai muut yhteistyömuodot eivät saa johtaa puolustusmenojen kokonaistason nousuun eivätkä kansallisen harkintavallan kaventumiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suunnitelmiin EU:n yhteisestä puolustustutkimuksesta ja muuhun syvempään puolustusyhteistyöhön on suhtauduttava varauksellisesti.
Arvojen ristiriita
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mukaan aatteellisuuden asettaminen yhteistyön ehdoksi ei edistä länsimaisten arvojen leviämistä.
– Meillä on itsellämme vahvat arvot, jotka jaamme Euroopan unionissa jäsenmaiden kesken. Haluaisimme, että myös muut maat noudattaisivat näitä arvoja. Tosiasia on kuitenkin se, että maailmassa vallitsee tälläkin hetkellä arvojen ristiriitaa. Ainainen ongelma on, kuinka paljon ja kuinka syvää yhteistyötä olemme valmiita tekemään toisten maiden kanssa, jotka eivät jaa kanssamme samoja arvoja.
– Joudumme mielestämme tekemään yhteistyötä – mutta meidän myös kannattaa tehdä yhteistyötä – niidenkin kanssa, jotka eivät toimi arvojemme mukaisesti. Olemalla avoimia, pitkäjänteisiä ja kärsivällisiä pystymme edistämään myös arvojemme leviämistä. Demokratian pahiksillekaan ei kannata kääntää selkää.
Kokoomus toivoo Nato-oven pysyvän auki
Kokoomus puhui jälleen Nato-jäsenyyden puolesta.
– Kokoomuksen mielestä Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja Itämeren vakautta. Suomen on joka tapauksessa välttämätöntä huolehtia transatlanttisten suhteidensa toimivuudesta. Emme missään olosuhteissa voi hyväksyä minkäänlaista etupiirijakoa Euroopassa. Suomi on EU:n jäsen, Pohjoismaa ja erottamaton osa länttä. Tämä on arvoyhteisömme ja viiteryhmämme, sanoi Pertti Salolainen.
Hän toivoi, ettei Donald Trumpin valinta presidentiksi sulje Suomen Nato-ovea.
Perussuomalaisten Tiina Elovaaran mukaan Brexitin ja Trumpin voiton kaltaiset ilmiöt ja kehityskulut kertovat osaltaan tavallisten kansalaisten tyytymättömyydestä elitistiseen päätöksentekoon.
– Käynnissä on jonkinlainen demokratian murros. Tähän on myös Suomen osaltaan vastattava. Syrjäytymisen ehkäiseminen on turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Se ei vain vahvista sisäistä turvallisuuttamme vaan myös edistää kansankunnan eheyttä ja yhtenäisyyttä, jota ulkoasiainvaliokuntakin korostaa edellytyksenä maamme kriisinsietokyvylle. Tällaista politiikkaa me Perussuomalaiset lämpimästi kannatamme.
lehti 