Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tullut valinnanvapauslaki on lisännyt terveydenhuollon palvelutarjontaa ennen muuta tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla, joissa palvelutarjonta on jo valmiiksi laajaa.
Kilpailu on myös kannustanut yksityisiä toimijoita houkuttelemaan asiakkaiksi helppohoitoisia sairaita ja ”vireitä” vanhuksia.
Näin kertoo ruotsalainen toimittaja ja tietokirjailija Mats Wingborg, joka on kirjoittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedonRuotsin terveydenhuollon uudistuksista viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden ajalta.
Wingborgin mukaan uudistamisen yleistrendi on kulkenut kohti markkinaehtoisuuden lisääntymistä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet, mutta lähinnä potilailla, joilla on vähäinen lääkärihoidon tarve. Sairaanhoidosta on tullut vähän epätasa-arvoisempaa.
Valinnanvapauslaki ruotsalaisittain merkitsee muun muassa sitä, että kaikkien maakäräjien tulee rahoittaa yksityiset, voittoa tavoittelevat terveyskeskukset, jotka täyttävät lakisääteiset vaatimukset. Yksityiset terveydenhoitoalan yritykset saivat samalla vapauden päättää toimipisteidensä paikasta. Lain voimaanastumisen jälkeen on perustettu noin 270 uutta yksityistä terveyskeskusta, etupäässä tiheästi asutuille ja taloudellisesti vauraille alueille.
Ruotsissa sairaanhoidon kokonaiskuluista 85 prosenttia katetaan julkisin varoin. Yksityisten terveydenhuoltotoimijoiden lisääntyminen ei ole johtanut yksityisillä varoilla rahoitetun hoidon lisääntymiseen. Yksityiset sairausvakuutukset ovat kuitenkin yleistyneet.
Yksityisesti johdettu, julkisin varoin rahoitettu hoito ei ole laadukkaampaa eikä halvempaa kuin julkisesti johdettu hoito. Mutta toisaalta ei ole todisteita siitäkään, että yksityinen hoito olisi huonompilaatuista tai kalliimpaa, Wingborg toteaa.
uutiskirje 
