Pintaa syvemmältä
Albanian pääkaupungissa Tiranassa kevät on jo pitkällä ja politiikkaa käydään kadulla. Hallituksen eroamista vaativat opposition edustajat ovat pystyttäneet pääministerin toimiston edustalle kaupungin pääbulevardille ison teltan, jossa keski-ikäiset äijät istuvat päivät pitkät pelaamassa korttia. Kovaäänisistä raikaavat Michael Jacksonin takavuosien hittikappaleet kuuluvat korttelien päähän.
Oikeistolaisen demokraattipuolueen kannattajina esiintyvät miehet ovat maksettuja mielenosoittajia. Oppositiojohtaja Lulzim Basha syyttää pääministeri Edi Raman hallitusta yhteistyöstä maan huumeparonien kanssa, jotka ovat hänen mukaansa rahoittaneet valtaapitävän sosialistipuolueen vaalikampanjaa.
Albaniasta on tullut Euroopan johtava kannabishampun tuottaja.
Oppositio vaatii virkamieshallituksen perustamista ennen kesäkuussa pidettäviä parlamenttivaaleja. Jollei vaatimuksiin suostuta, demokraattipuolue aikoo boikotoida vaaleja.
Telttamielenosoitus on jatkunut kohta kaksi kuukautta. Helmikuussa Lulzim Basha kehotti kannattajiaan hajottamaan ikkunoita ja puhkomaan autonrenkaita protestiksi hallitusta vastaan ja iskemään nyrkillä kaikkia, jotka kohtelevat heitä huonosti. Vielä kaksi vuotta sitten Basha toimi Tiranan pormestarina.
Pääministerin toimiston edustalla on ollut toistaiseksi kuitenkin päällisin puolin rauhallista. Poliisit katselevat vierestä, kun Basha pitää hallituksen vastaisia puheita tv-kameroiden edessä, vaikka hän on syytettynä yllyttämisestä väkivaltaan. Syyte voi johtaa pahimmassa tapauksessa kolmen vuoden vankeusrangaistukseen.
Pääministeri Edi Rama, entinen kuvataiteen professori ja maajoukkuetason koripalloilija, pitää opposition katukampanjaa yrityksenä hidastaa oikeuslaitoksen uudistuksia, joihin tarvitaan parlamentin hyväksyntä. Pääministerin mukaan oppositio haluaa suojella tuomioistuimissa merkittävissä asemissa olevia korruptiosta epäiltyjä demokraattipuolueen kaadereita.
Oikeuslaitoksen reformien viivästyminen on nyt esteenä Albanian EU-jäsenyysneuvottelujen jatkumiselle.
Paljosta puheesta huolimatta kukaan ei ole vielä onnistunut esittämään pitäviä todisteita pääministeri Raman henkilökohtaisista yhteyksistä huumekauppiaiden kanssa. Selvää on kuitenkin se, että sosialistihallitus ja sitä edeltänyt oikeistohallitus eivät kumpikaan ole onnistuneet pysäyttämään kannabiksen salakuljetusta Italiaan ja Kreikkaan.
Sisäministeri Saimir Tahiri joutui viime kuussa eroamaan, kun paljastui, että hän oli poistanut huumekauppaa koskevia rikosrekistereitä poliisin tietokannasta.
Albania on ollut jo vuosien ajan Euroopan johtava kannabishampun kasvattaja. Huomattava osa kannabistuotannosta oli pitkään peräisin Lazaratin kylästä maan eteläisessä vuoristossa. Edi Raman pääministerikauden alussa vuonna 2014 poliisin erikoisjoukot miehittivät kylän kolme päivää kestäneen tulitaistelun jälkeen ja tuhosivat viljelmät.
Sitä ennen alueella tuotettiin vuosittain 900 tonnia kannabishamppua, jonka arvo oli Italian katukaupassa 4,5 miljardia euroa. Summa on suurempi kuin Albanian valtion vuosibudjetti.
Lazaratin poliisirynnäkön jälkeen huumetuotanto levisi nopeasti maan muihin osiin. Italian poliisin mafianvastaisen yksikön johtajan mukaan kannabiksen vienti Albaniasta Italiaan kolminkertaistui viime vuonna.
Albanian maaseudulla kannabiksen kasvattamisesta on tullut monille ratkaisu työttömyyteen. Viime vuonna 18 prosenttia albanialaisista oli ilman työtä. Toimeentulotuen suuruus on 75 euroa kuussa perhettä kohden.
Lazarat oli pitkään ainoa alue Albanian maaseudulla, joka ei kärsinyt muuttoliikkeestä maalta kaupunkiin.
Kesän lähestyessä Albania odottaa turisteista lohtua maan talouteen. Matkailuala työllistää välillisesti jo lähes 300 000 ihmistä, mikä vastaa neljäsosaa maan työpaikoista.
Adrianmeren hiekkarannat, Tiranan kahvilat ja maan halpa hintataso houkuttelevat matkailijoita Albaniaan. Monia kiinnostavat myös kommunismin aikakaudella rakennetut bunkkerit, joista osasta on tehty baareja tai kommunismin ajan julmuuksista kertovia museoita. Tiranassa ja Durresissa monet bunkkerit on tosin täytetty kivillä tai niitä käytetään vessoina.
Kommunistijohtaja Enver Hoxha rakennutti satoja tuhansia betonibunkkereita puolustaakseen maata kuviteltuja vihollisia vastaan sekä lännestä että idästä. Hoxha katkaisi välinsä Neuvostoliiton ja Jugoslavian kanssa ja erosi Varsovan liitosta vuonna 1968. Kommunismin ajan vainoissa katosi ja surmattiin ainakin 6 000 ihmistä.
Siirtyminen kommunismista markkinatalouteen ei ollut helppoa. Harvat ovat rikastuneet, mutta samalla köyhyys ja eriarvoisuus ovat riistäytyneet käsistä.
Kommunistihallinnon autonkuljettajana nuorena miehenä työskennelleen taksikuskin mielestä jotkut asiat olivat ennen paremmin.
”Kommunismin aikana oli hyvä maksuton terveydenhuolto ja kaikki kävivät 12 vuotta koulua. Kirjallisuus ja taide kukoistivat, ja maassa tehtiin hienoja elokuvia.”
uutiskirje 