Keskustelu työn häviämisestä voi johtaa harhaan ja jättää huomiotta muut työn murroksessa jo vaikuttavat trendit. Osaamisvajetta pidetään suurimpana haasteena työelämän murroksessa.
MindMill Networkin johtaja Marjaana Toiminen kertoo puhuvansa osaamisvajeesta, vaikka kokonaistilanne on paljon monimutkaisempi.
– Osaamisvaje tarkoittaa sitä, että kun työt muuttuvat, ihmiset eivät osaa tehdä niitä uusia töitä. Niillä aloilla, jotka nyt kasvavat nopeasti, ei ole osattu valmistautua kouluttautumalla Toiminen kertoo.
Teknologia lisää ihmistyötä
Toiminen haastatteli osaamisvaje-raporttia varten yritysten johtajia lähitulevaisuuden suurimmista haasteista.
– Vaikka automatisaatio vie ammatteja, se ei näyttäydy yrityksissä uhkana. Kukaan haastattelemistani johtajista ei pitänyt digitalisaatiota ongelmana. Kaikki näkevät, että digitaalinen teknologia tuo paljon enemmän ihmistyön mahdollisuuksia kuin vie.
Toiminen haastatteli muun muassa automaatiosta ja robotisaatiota paljon käyttävän Konecranesin johtajia.
– Siellä ihmistyön määrä oli säilynyt ennallaan.
Toiminen kertoo havahtuneensa henkilöstövuokrausyhtiö Baronan toimitusjohtajan Tuomas Mikkosen haastatteluun, jonka mukaan Suomessa ei keskustella niistä työvoimaongelmista, jotka ovat nousemassa pinnalle.
Toimisen mukaan julkisuudessa on ollut aika paljon sitä, että meiltä puuttuu ict-osaajia ja digiosaajista on hirveä taistelu.
– Mikään oppilaitos ei pysty tuottamaan sellaista määrää ict-osaajia, mitä työelämä Suomessa tarvitsisi lähivuosina, Toiminen sanoo.
Kaikilla aloilla pula osaajista
Suomen osaajapulaan ei Toimisen mukaan ole koulutusratkaisuja.
– Ne ovat liian hitaita putkia. Osaajapula-alojen määrä on tuplaantunut viime vuodesta. Pulassa eivät ole vain ict-alat vaan ongelma leviää. Lähes kaikista ammattiosaajista on pulaa, rakennustyöntekijöistä alkaen.
Ammattitaidon kehittämiseen ja alan vaihtamiseen tarvitaan Toimisen raportin mukaan ripeästi lyhytkestoisia, käytännönläheisiä oppimismahdollisuuksia.
– Yritysten pitäisi miettiä, miten ne voisivat pitää työntekijänsä mukana muutoksessa. Yritysten yhteiskuntavastuu voisi olla ihmisten rohkeaan kouluttamiseen uusin tehtäviin.
Työntekijätkin ovat Toimisen mukaan sanoneet tutkimuksissa, että tulevaisuudessa tärkeintä on uuden oppiminen.
– Tulevaisuuden työidentiteetin elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia ja rohkeus tarttua niihin. Lisäksi tarvitaan kykyä lukea tulevaa ja päätellä, mitä osaamista tarvitaan.
uutiskirje 
