Sosiaali- ja terveysminsteriön (STM) kokoomustaustainen kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee purkaa blogikirjoituksessaan turhautumistaan sote-valmistelujen saamaan käänteeseen.
Hän hakee tukea argumentoinnilleen Aristoteleen skolastiikasta ja keskiaikaisesta inkvisitiosta. Kaatuneen valinnanvapausmallin kritisoijat ja hallituksen sote-malliin muutoksia vaatineet leimautuvat kaiken uuden ajattelun vastustajiksi. Hän kritisoi julkista keskustelua: siitä voisi luulla, että soteen on olisi yksi ideaalimalli.
Sillanaukee vakuuttaa, että hallituksen sote-valmistelussa on tutkittu aikaisempia valmisteluja laajemmin hallinnon, talouden, johtamisen ja teknologian tieteenalojen tutkimustuloksia.
Sillanaukee tekee tulkinnan, että uusi valmistelu avaa reitin universaalista sote-järjestelmästä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää.
Hänen mukaansa valmistelu ei ole ollut yhden miehen show, vaan malleja ja ratkaisuja on haettu ministeriörajat ylittävällä valmistelulla sekä ylimmän johdon ja valmistelevien virkamiesten yhteistyöllä.
Perustuslakivaliokunnan linjaukset sapettavat
Sillanaukee näkee uhkana, että perustuslakivaliokunnassa keskustellaan asiantuntijoiden kesken ja tehdään poliittisista kysymyksistä juridisia. Siellä kuitenkin kuultiin noin 70 asiantuntijaa eli muitakin kuin perustuslakiasiantuntijoita.
Hän vertaa perustuslaillista ja perusoikeuksista käytävää keskustelua ”uskontokuntien fundamentalistiseen tapaan tulkita, mikä on oikeaa uskontoa”. Sillanaukeen blogikirjoitus puuttuukin poikkeuksellisen suorasukaisesti perustuslakivaliokunnan linjauksiin.
STM:n pitää valmistella uudet esitykset perustuslakivaliokunnan linjausten mukaisesti. Sillanaukee vakuuttaa, että ministeriö tekee parhaansa myös jatkovalmisteluissa.
Edelleen tavoitteena on, että palveluja on riittävästi ja ne saadaan yhdenvertaisesti.
Monituottajuus julkiseen sotekeskukseen
Sillanaukeen mukaan perustuslakivaliokunta haluaa kaiken olevan ”huolella ja tarkkaan säädeltyä” eikä asiakkaan elämäntilanne ja palvelun tarve ohjaakaan palveluja.
Hän puolustaa perusoikeustulkinnassa väljempää sääntelyä ja lain tavoitteita tukevia kannusteita. Lähtökohdaksi on otettu ”palvelun tarvitsijan turvallisuuden ja hoidon onnistumisen kannalta merkityksellisiä asioita”.
Tarkoitus oli edetä ”ajasta ja paikasta riippumattomia” palveluja kohti hyödyntäen digipalveluja. Tukeuduttiin tietointegraatioon eikä siten haluttu rajata tuotantoa samaan organisaatioon.
Päättäjille on esitetty useita malleja. Poliitikot valitsivat nyt perustuslakivaliokunnassa tyrmätyn valinnanvapausmallin. Sillanaukeen mukaan jatkovalmisteluun soveltuu malli, jossa monituottajuus on julkisen sotekeskuksen sisällä.
Universaalisuus uhattuna?
Sillanaukee tekee tulkinnan, että uusi valmistelu avaa reitin universaalista sote-järjestelmästä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää, jota on vaikea ohjata.
– Julkiselle jää hoidettaviksi vaikeita ongelmia ja pahimmassa skenaariossa jonoihin hoidettaviksi ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa vakuutuksia, kirjoittaa Sillanaukee.
Hän puolustaakin perustuslakivaliokunnan tyrmäämää mallia, jossa julkiset palvelut olisi pakkoyhtiöitetty.
– Kokonaisuus olisi ollut vahvemmin hallittavissa mallissa, jossa kaikki toimijat olisivat olleet mukana samalla pelikentällä ja pelanneet samoilla säännöillä maakuntien ja valtion ohjauksessa.
lehti 