Työaikalakia ja nollatuntisopimuksia pohtineet työryhmät eivät päässeet yksimielisyyteen. Kaikki työmarkkinajärjestöt jättivät eriävän mielipiteensä.
Tänään julkistetussa mietinnössä esitetään muutettaviksi työsopimuslakia, työaikalakia sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia.
Laissa säädettäisiin uudesta joustotyöaikaa koskevasta työaikamuodosta, jonka mukaan voitaisiin sopia ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättäisi pääosin työajastaan sekä työntekopaikastaan.
Nollatuntisopimuksilla työskentelevien tilanne ei nollatuntityöryhmän esityksen keinoilla parane.
Joustot työnantajan tarpeisiin
SAK:n mukaan valmisteilla olevissa työajan joustoissa on vaarana, että ne tapahtuvat työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella. Uhkana on, että uusia joustoja työaikalakiin hyödynnetään lähinnä työnantajan tarpeisiin.
– Työn joustavoittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työt voidaan yhä enemmän tehdä viikon jokaisena päivänä ja ympäri vuorokauden. Vuorotyö ja muu epäsäännöllinen työaika rasittaa työntekijöitä, sanoo SAK:ta työryhmissä edustanut lakimies Anu-Tuija Lehto.
SAK kritisoi ministeriön mietintöä siitä, että se sisältää mahdollisuuden huomattaviin joustoihin työajan suhteen, mutta valvonta jää puolitiehen.
– Paikallisen sopimisen lisääminen tarkoittaa myös valvonnan kannalta uusia haasteita. Valvontaan ei tässä kuitenkaan esitetä muutoksia, Lehto huomauttaa.
Akavan johtajan Maria Löfgrenin mukaan työaikalain ulkopuolelle voivat jäädä vain ne työntekijät, joilla on oikeus päättää täysin vapaasti työaikojensa pituudesta ja sijoittelusta ja joiden työaikaa ei määritellä ennalta eikä sitä mitata tai valvota. Akavan mukaan myös matkustamiseen käytetty aika on säädettävä työajaksi
– Yhdenmukaisten kriteereiden tulee koskea pääsääntöisesti kaikkia aloja, Löfgren korostaa.
Silpputyöläiset unohdettiin
Eräs työaikalain uudistamisen lähtökohta oli uusien muuttuneiden työntekomuotojen huomioon ottaminen. Mietinnössä ei kuitenkaan ole otettu huomioon esimerkiksi silpputyötä tekeviä vaan on keskitytty joustoihin.
– Mietinnössä esitetään paljon joustoja, joista työntekijä ja työnantaja sopivat työpaikalla. Tämä on hyväksyttävää, mikäli työpaikalla voidaan aidosti neuvotella tasavertaisesti, Lehto linjaa.
SAK:n mielestä nollatuntisopimuksilla työskentelevien tilanne ei nollatuntityöryhmän esityksen keinoilla parane.
Nollatuntisopimuslaisten asemaan ei parannusta
Työryhmä esittää, että työnantajan pitäisi arvioida työn määrä silloin, kun kyse on nollatyösopimuslaisista tai tarvittaessa töihin kutsuttavista tai sellaisista työntekijöistä, jotka ovat osa-aikaisia, mutta joiden työaika vaihtelee.
– Koska arvio ei sido työnantajaa, esitys ei käytännössä parantaisi nollatuntisopimuslaisten asemaa lainkaan, Lehto kommentoi.
– Tällainen silpputyön ja epävarmuuden suosiminen on kummallista tilanteessa, jossa Euroopan komissio on huhtikuussa 2017 esittänyt nollatuntisopimusten kieltämistä.
Suomessa arviolta 80 000 henkilöä työskentelee nollatuntisopimuksella. SAK esittääkin, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti jostakin tuntimäärästä ja että tuntimäärää tarkastellaan säännöllisin väliajoin.
lehti 