Pintaa syvemmältä
Persianlahden alueella on pitkin kesää saatu seurata poliittista farssia, jolla voi olla vielä kauaskantoiset seuraukset. Tapahtumien keskipisteessä on maailman rikkain valtio Qatar ja maata hallitsevan emiirisuvun omistama tv-kanava Al Jazeera.
Naapurimaat Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Bahrain sekä näiden kanssa liittoutunut Egypti ovat julistaneet Qatarin poliittiseen ja taloudelliseen saartoon. Maat syyttävät Qataria terroristiliikkeiden tukemisesta ja liian läheisistä suhteista Persianlahden vastarannalla sijaitsevan Iranin kanssa.
Myös Trumpilla on näppinsä pelissä Persianlahden sapelinkalistelussa.
Kesäkuun alussa maat katkaisivat diplomaattisuhteensa Qatarin kanssa ja kutsuivat kotiin suurlähettiläänsä Qatarin pääkaupungista Dohasta. Saudi-Arabia sulki Qatarin vastaisen maarajansa, keskeytti elintarvikkeiden viennin Qatariin, kielsi Qatar Airwaysia käyttämästä Saudi-Arabian ilmatilaa ja kehotti Qatarin kansalaisia poistumaan Saudi-Arabiasta kahden viikon sisällä.
Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Bahrain ja Egypti kielsivät Al Jazeeran lähetykset alueellaan ja estivät pääsyn kanavan verkkosivuille.
Saudi-Arabian viranomaisten kerrottiin myös ahdistelleen paastokuukauden pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan tulleita Qatarin kansalaisia. Arabiemiraatit puolestaan kielsi Qatarin vastaisten pakotteiden arvostelemisen vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistuksen uhalla.
Konfliktin näennäisenä lähtölaukauksena oli Qatarin uutistoimiston verkkosivuille ilmestynyt kirjoitus, jonka mukaan Qatarin emiiri Tamim bin Hamad Al Thani oli puhunut myönteiseen sävyyn suhteiden ylläpitämisestä Iranin kanssa. Qatarin hallituksen mukaan mitään tällaista puhetta ei koskaan pidetty, vaan uutistoimiston sivuja oli hakkeroitu.
Saudi-Arabia liittolaisineen päätti kuitenkin tulkita uutisen todeksi, ja sitä siteerattiin Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien medioissa. Saudi-Arabian kuningashuone keräsi pikavauhtia kokoon myötämielisten arabimaiden rintaman ja käynnisti Qatarin vastaiset pakotteet.
Qatarin boikotin todellisista syistä on esitetty kesän kuluessa useita eri teorioita. Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtajat ovat epäilemättä kokeneet uhkana Qatarin ja Al Jazeera -kanavan avoimen tuen arabimaiden kansannousuille ja etenkin Egyptin muslimiveljeskunnalle.
Kairon Tahrir-aukion suurmielenosoitukset Egyptissä keväällä 2011 saivat valtavasti pontta Al Jazeeran päiväkausia jatkuneista suorista lähetyksistä. Persianlahden monarkiat ovat sen sijaan pyrkineet vaientamaan demokraattisia uudistuksia peräänkuuluttavan kansalaisvaikuttamisen, etenkin islamilaisten poliittisten liikkeiden tunnusten alla.
Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit tukivat aktiivisesti Egyptin sotilasvallankaappausta, jossa muslimiveljeskunnan ehdokkaana presidentiksi valittu Mohammed Mursi ajettiin vallasta kesällä 2013.
Egyptin sotilasvallankaappauksen jälkeen presidentti Mursi ja useat muut muslimiveljien johtajat on tuomittu vankilaan terrorismisyytösten nojalla. Qatar on kuitenkin jatkanut tukeaan maltillisille islamisteille eri puolilla Lähi-itää sekä myös aseellisille islamistiryhmille Syyriassa ja Libyassa.
Ajatuksena on näyttänyt olevan, että Qatar saisi tulevaisuudessa enemmän vaikutusvaltaa arabimaissa, kun islamistiset liikkeet tulisivat niissä valtaan. Presidentti Erdoganin hallitus Turkissa on ollut samoilla linjoilla.
Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Egypti puolestaan sotivat tai tukevat paikallisia aseryhmiä ainakin Jemenissä, Libyassa ja Syyriassa.
Qatar ei ole jäänyt kärsimään pakotteista yksin. Turkki ja Iran ovat toimittaneet maahan elintarvikkeita ja antaneet ilmatilansa Qatar Airwaysin käyttöön. Turkilla on Qatarissa myös oma sotilastukikohta.
Qatar ja Iran taas jakavat keskenään Persianlahdella sijaitsevan maailman suurimman maakaasukentän. Qatar ilmoitti viime kuussa lisäävänsä kaasuntuotantoa yhteiseltä kaasukentältä.
Persianlahden naapurimaista Kuwait ja Oman ovat yrittäneet sovitella konfliktissa Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Qatarin välillä.
Qatarissa on myös Yhdysvaltojen Lähi-idän sotatoimien päämaja. Al Udeidin lentotukikohdassa on jatkuvasti yli 10 000 amerikkalaissotilasta.
Myös Yhdysvaltojen presidentillä Donald Trumpilla on ollut näppinsä pelissä Persianlahden öljymaiden sapelinkalistelussa. Trump matkusti toukokuussa ensimmäiselle valtiovierailulleen, ensin Saudi-Arabiaan ja sen jälkeen Israeliin. Saudit sopivat matkan aikana satojen miljardien dollarien aseostoista Yhdysvalloista. Aiemmin Saudi-Arabian kuningasperhe osti 40 miljoonan dollarin arvosta kiinteistöjä Trumpin omistamista tornitaloista.
Vielä vaalikampanjansa aikana Trump syytti Saudi-Arabiaa osallisuudesta vuoden 2001 syyskuun 11. päivän iskuihin. Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi viime vuonna lain, joka antaa amerikkalaisille tuomioistuimille luvan käynnistää oikeusprosesseja Saudi-Arabian väitetystä roolista 9/11-iskujen rahoittamisessa.
uutiskirje 