KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Afganistaniin pakkopalautettujen elämää hallitsee pelko

Tamimilla ei ole taloudellisia huolia, mutta hän on palautuksen jälkeen masentunut ja toivoton. Kuvassa Tamin ja hänen isänsä Mohammad Matin Munes.

Tamimilla ei ole taloudellisia huolia, mutta hän on palautuksen jälkeen masentunut ja toivoton. Kuvassa Tamin ja hänen isänsä Mohammad Matin Munes. Kuva: Marzia Gholami

Tamim on masentunut eikä pääse kiinni työhön eikä opiskeluun. Ali Shah kertoo, että Suomessa hän näki painajaisia palauttamisestaan; nyt kun palautus on totta, hän viettää pitkiä aikoja ravintolassa istuen, sillä hän pelkää kulkea kaupungilla. Tamim ja Ali Shah pakkopalautettiin Suomesta Afganistaniin muutama kuukausi sitten.

Marzia Gholami
28.10.2017 8.33

Joskus kun olen nähnyt Facebookissa videoita pakolaisista, joita pakkopalautetaan Euroopasta Afganistaniin, en ole pystynyt katsomaan niitä loppuun. Jokainen ihminen, jonka rinnassa sykkii sydän, pettyy ja tulee surulliseksi nähdessään tämänkaltaisia videoita.

Tunnen kyllä niitäkin, jotka pystyvät katsomaan näitä videoita ilman mitään inhimillisiä tunteita; he eivät tunne empatiaa eivätkä samastu pakolaisiin.

Nämä pakolaiset ovat kuitenkin valinneet vaikeimman mahdollisen tien löytääkseen turvaa ja pelastaakseen elämänsä. Afgaanit, jotka sanovat hyvästit kotimaalleen, jättävät turvallisuuden puutteen vuoksi taakseen kaiken, mitä heillä on. Usein he jättävät taakseen myös työttömyyden toivoen löytävänsä töitä Euroopasta. Ja vaikka he eivät sitä ikinä olisi toivoneet, heidät lähetetään pakolla takaisin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jokainen kerta kun lähtee ulos voi olla viimeinen.

Olen elänyt suurimman osan elämääni tässä maassa, ja tiedän varmuudella, että suurin osa maanmiehistäni ei jätä kotimaataan tavoitellakseen huoletonta elämää Euroopan metropoleissa. He jättävät kotimaansa turvattomuuden vuoksi.

Elämä Kabulissa
on sattuman kauppaa

Jotkut palautetuista pakolaisista kertovat, että heille on sanottu Kabulin olevan turvallinen paikka. Mutta me, jotka asumme täällä, olemme usein joutuneet todistamaan, että myös viranomaiset, jotka liikkuvat aseistettujen vartijoiden kanssa ja panssaroiduissa autoissa, joutuvat keskellä päivää terroristien hyökkäysten kohteeksi ja kuolevat.

Joka ikinen kuukausi todistamme itsemurhaiskuja ja monien viattomien ihmisten verenvuodatusta. Imam-e Zamanin moskeijaan elokuussa tehdyssä iskussa kuoli ja haavoittui kymmeniä lapsia, naisia ja miehiä. Todistamme näitä vääryyksiä ja turvattomuutta Kabulissa jatkuvasti.

Kuten eräs ystäväni sanoi, me, jotka elämme Kabulissa, olemme elossa vain sattumalta; emme voi tietää, elämmekö vai kuolemmeko seuraavan minuutin aikana. Kun suljemme kotioven takanamme, sanomme aina hyvästit läheisillemme, sillä saattaahan olla, että näemme heidät viimeisen kerran – tai jos palaammekin, se on vain sattuman kauppaa.

Jos haluamme elää täällä toivoen voivamme kouluttautua tai tehdä työtä tai toimia yhteistyössä hallituksen kanssa, joudumme Talebanin tai Isisin tai jonkun muun Afganistanin vihollisen mustalle listalle. Tämän maan viholliset ajattelevat, että hallituksen hyväksi työskentely on kaikkein suurin rikos.

Tai jos nainen tahtoo tehdä työtä eikä tyydy kotitöihin kuten lasten- ja kodinhoitoon tai auttamaan miestään, ensimmäinen asia, josta hänen on huolehdittava, on hänen oma turvallisuutensa. Nämä asiat kun ovat vastoin Talebanin, Isisin ja muiden terroristitekoja tekevien Afganistanin vihollisten näkemyksiä.

Tamimia vainotaan
isän työn vuoksi

Tamim on nuori afgaanipakolainen, joka palautettiin Suomesta kahdeksan kuukautta sitten. Ennen Suomeen tuloaan hän opiskeli yliopistossa ja oli töissä. Hän oli ehtinyt myös perustaa perheen. Tamimin isä työskentelee kuitenkin hallituksen organisaatiossa, jonka vuoksi hänen poikansa joutui uhkausten kohteeksi. Tamim jätti kaksivuotiaan tyttärensä ja vaimonsa ja lähti isänsä tuella pakomatkalle Eurooppaan.

Tamimin isä Mohammad Matin Munes toimii politiikassa ja ajaa yhtenäistä Afganistania. Hän sanoo taistelevansa maansa puolesta ja vastustavansa Talebania viimeiseen hengenvetoonsa asti. Hänelle on samantekevää, mistä etnisestä ryhmästä vihollinen tulee, vihollinen voi olla pataani, tadžikki tai hazara – yhdentekevää, hän taistelee maansa vihollisia vastaan.

Mohammad Matin Munes sanoo, että hänen ainoa heikkoutensa ovat hänen lapsensa. Ikinä hän ei haluaisi, että hänen lastensa henki olisi vaarassa heidän isänsä toiminnan vuoksi. Ainoa syy, miksi hän lähetti Tamimin pois Afganistanista, oli halu saada tämä turvaan.

Tamim oli melkein puolitoista vuotta Suomessa, ennen kuin hänet pakkopalautettiin kotimaahansa. Hän sanoo, että isänsä aseman vuoksi hän ei ole turvassa eikä vapaa.

Palautuksen jälkeen Tamim ei ole päässyt enää kiinni opintoihinsa eikä työelämään. Hän on masentunut ja toivoton.

Aikaisemmin Tamim oli työskennellyt muun muassa tieinsinöörinä Saydabadin alueella Maidan Wardakin maakunnassa. Maidan Wardak on yksi Afganistanin turvattomimmista maakunnista ja Saydabad on Talebanin vahvaa tukialuetta. Tamimin henkeä uhattiin sielläkin hänen työnsä vuoksi.

”Luulin Suomea
oikeusvaltioksi”

Tamim kertoo, että matkalla Euroopan halki hän kuuli, että Suomi olisi oikeusvaltio, jossa pakolaisten asiat tutkittaisiin huolellisesti, ja jossa ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin. Tamim oli ajatellut, että hän saisi turvapaikan niiden todisteiden perusteella, joita hänellä oli kotimaassa tapahtuneesta vainosta. Nyt hän on pettynyt Suomen pakolaispolitiikkaan ja sanoo, ettei oikeus toteutunut hänen tapauksessaan.

Tamim kertoo, että hänen ystävänsä olivat ladanneet internetiin videon, jossa suomalainen poliisi käytti väkivaltaa ja kaasusumutetta pakolaisten häätämiseen. Kyseessä oli Jyväskylässä Salmirannan vastaanottokeskuksen mielenosoitus syyskuun alussa, jossa pakolaiset vastustivat afganistanilaisen perheen käännytystä. Tamim oli asunut keskuksessa Suomessa ollessaan, ja hän oli järkyttynyt näkemästään.

Taloudellisia ongelmia Tamimilla ei ole. Hän rakastaa maataan ja hän haluaisi elää täällä. Hän sanoo, että hän lähti, koska pelkäsi henkensä puolesta.

– Ihmiselämä ei ole minkään arvoista tässä maassa. Ihmiset päättävät jättää kaiken ja lähteä hirvittävän vaaralliselle matkalle päästäkseen pois täältä. Kukaan afgaani, jonka tapasin 17 Suomen kuukauteni aikana, ei halunnut palata tänne, sillä he olivat menettäneet kaiken, mitä heillä oli aikaisemmin, Tamim kertoo.

Ali Shah ei saanut
tilaisuutta puolustautua

Ali Shah pakkopalautettiin vain kuukausi sitten. Hän näyttää kiltiltä, mutta hän on hyvin vihainen. Kun kuulin, miksi hän oli lähtenyt Afganistanista, sydämeeni sattui.

Ali Shah on kotoisin Jaghatun alueelta Ghaznin maakunnasta. Alueella on paljon talebaneja, ja se on niin sanotun korkean riskin aluetta. Ali Shah’n isä oli käynyt omistamistaan lampaista kauppaa talebanien kanssa, mutta kaupanteko päättyi siihen, että Ali Shah’n isä tapettiin.

Tämän jälkeen Taleban tappoi myös Ali Shah’n veljen. Sen jälkeen talebanit tulivat Ali Shah’n siskon kotiin ja pahoinpitelivät tämän aviomiehen. Aviomies kuoli myöhemmin sairaalassa, ja sisko muutti Kabuliin. Ali Shah puolestaan pakeni ensin Iraniin, jatkoi sieltä matkaansa Turkkiin ja lopulta Suomeen.

– Kerroin asianajajalle koko tarinan, kerroin jokaisen uhkauksen, jonka olin saanut, mutta hän ei ajanut asiaani. Siihen aikaan en osannut suomen kieltä, jotta olisin pystynyt puolustautumaan ja kertomaan totuuden. Ajattelin, että Suomi olisi oikeusvaltio ja että ihmiset siellä olisivat oikeuden ja inhimillisyyden puolella.

Toimittaja Marzia Gholami tapasi Ali Shah’n Kabulissa. Ali Shah ei uskalla ottaa yhteyttä siskoonsa, jotta tämän elämä ei vaarantuisi.

Toimittaja Marzia Gholami tapasi Ali Shah’n Kabulissa. Ali Shah ei uskalla ottaa yhteyttä siskoonsa, jotta tämän elämä ei vaarantuisi. Kuva: Marzia Gholami

Ali Shah’lla on hyviä muistoja suomalaisista ihmisistä. Hän kertoo oppineensa kieltä ja olleensa onnellinen voidessaan elää Suomessa. Mutta hän ei ole tyytyväinen asianajajaansa, joka ei pystynyt puolustamaan häntä.

– Olen asianajajani välinpitämättömyyden uhri. Kun tapaukseni hylättiin, olisin halunnut kertoa kaikesta yksityiskohtaisesti, mutta minulle ei annettu mahdollisuutta puolustautua. Lopulta minut palautettiin vastoin tahtoani!

”Yritän pois keinolla
millä hyvänsä”

Kysyin Ali Shah’lta, mitä hän aikoo nyt tehdä.

– Lähden Afganistanista. En voi edes kävellä kaupungilla vapaasti. Tiedämme, että hallitus on korruptoitunut eikä voi tehdä mitään minunkaltaisteni hyväksi.

Nyt Ali Shah asuu yksin Kabulissa eikä hän voi mennä Ghazniin. Hän ei myöskään uskalla ottaa yhteyttä siskoonsa Kabulissa, koska pelkää, että se vaarantaisi hänen siskonsakin elämän. Hän yrittää hankkia passin, sillä hän ei aio jatkaa elämäänsä Afganistanissa. Hän on päättänyt päästä turvalliseen maahan keinolla millä hyvänsä.

Käännös: Mohammad Azar Abuturab ja Kirsi Mattila

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään