Posti Oy poistaa valtakunnallisesti useita kirjelaatikoita käytöstä ja nostaa jälleen hintojaan. Kotimaan ja ulkomaan ikimerkkien hinnat ovat olleet 2.10. lähtien taas kymmenen senttiä kalliimpia.
Usein näitä, ja muitakin ihmisten halukkuutta postipalveluihin huonontavia toimenpiteitä, selitellään vähentyneellä kirjepostilla, vaikka perinteinen posti on edelleen olennainen osa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen viestintää. Postilaatikkoon tai -luukkuun lähetetään edelleen useat kirjeet, kortit, laskut ja julkiset tiedotteet, puhumattakaan lehdistä, mainoksista ja viranomaiskirjeistä. Posti tarjoaa omanlaisensa viestintämuodon, olipa sitten tarkoitus kohdistaa ja persoonallistaa markkinointia tai ilahduttaa postikortilla.
Sipilän hallitus on osaltaan ollut huonontamassa postipalveluja esimerkiksi ajamalla läpi postilain muutoksen ja luovuttamalla aiemmin luotettavan valtionyhtiön palvelut yksityiselle voitontavoittelulle. Uusi postilaki mahdollistaa yleispalvelutuotteiden kolmipäiväisen jakelun alueilla, joissa on sanomalehtien varhaisjakelu. Alueilla, joissa sitä ei ole, postinjakelu täytyy kilpailuttaa. Puolet kirjeistä pitää jatkossa toimittaa perille neljäntenä arkipäivänä ja 97 prosenttia viidentenä arkipäivänä kirjeen lähetyspäivästä.
Uuden postilain valmistelussa on näköjään jätetty huomiotta EU:n postidirektiivi, joka edellyttää yleispalveluun kuuluvien tuotteiden viisipäiväisen keräilyn ja jaon. Laki ajaa tulevaisuudessa ahtaalle myös ne ihmiset, joilla ei ole halua tai mahdollisuutta käyttää internetiä tai sosiaalista mediaa yhteydenpitoonsa.
Ehkä vähentyneellä kirjepostilla on myös helppo oikeuttaa lukuisat irtisanomiset, mutta mistähän kertoo se, että monen postityöntekijän työpäivä on täynnä kiirettä. Kiireessä työskentely lisää riskiä virheisiin ja tapaturmiin ja aiheuttaa pitkittyneenä stressiä ja työhyvinvoinnin vähentymistä. Posti Oy:n palvelun laadun huonontuminen, tästä esimerkkinä lähetysten katoaminen matkan aikana, on tulosta työvoiman puutteesta.
Postityöntekijöitä täytyisikin rekrytoida lisää, ja lopetettava viime aikoina esillä ollut Posti Oy:n harjoittama ”työehtosopimusshoppailu”, jossa varhaisjakajat siirrettiin heille epäedullisemman työehtosopimuksen piiriin. TES:n vaihto laskee Posti- ja logistiikkaunionin arvion mukaan varhaisjakajien palkkoja jopa 20–60 prosenttia.
Vaikkei hallitus sitä ymmärrä, postipalveluilla pitäisi olla keskeinen rooli tulevaisuudessakin. Perinteistä kirjepostia täytyisi tuoda enemmän esille, etenkin lapsille, ja palauttaa kirjeet tai kortit yleisen mielenkiinnon piiriin.
Mallia voisi ottaa esimerkiksi maailmanlaajuisesta Postcrossing-projektista, jossa kortteja lähetetään tuntemattomille ihmisille ja yhtä lähetettyä korttia kohti saa myös itse kortin jostain päin maailmaa. Postcrossingia harrastaa jo yli 700 000 ihmistä.
Keinoja on monia muitakin, mutta postikulttuurin elvytys ei onnistu ainakaan hintoja nostamalla. Suomalaiset lähettävät vuosittain noin 30 miljoonaa joulukorttia ja tätä samaa ahkeruutta pitäisi saada hajautettua muullekin vuodelle.
Nykyinen hallitus heikentää perinteisen postin tulevaisuutta välittämättä kuinka moni menettää työpaikkansa. Hallituksessa ei selvästikään nähdä postia peruspalveluna, joka tarjoaa tarpeellisen muodon yhteydenpitoon ja tiedonkulkuun. Kaikkea ei voida sähköistää ja siirtää internetiin, sillä viestinnässä tarvitaan monipuolisuutta ja vaihtelua.
Jiri Mäntysalo
opiskelija
Pori
uutiskirje 
