Armeija kylvää riitaa Myanmarissa

Muutkin muslimit kuin rohingyat ovat Myanmarissa kasvavan vihanpidon kohteena. Maata pitkään hallinnut sotilasjuntta lietsoi uskonnollista eripuraa, ja armeijan ote vallasta on yhä vahva.

Yangonjoen varrella sijaitsevasta Dallan kylästä löytyy vielä buddhalaisen valtaväestön edustajia, jotka elävät muslimien kanssa rauhassa, mutta vastakkainen mieliala on vahvistumassa.

– Rakhinessa teurastetaan buddhalaisia. Muslimit polttavat kyliä, tappavat ja raiskaavat. En enää usko, että hyvää muslimia on olemassa, entinen sotilas tykittää.

– Kaikkien muslimien on kuoltava, sotilaan vaimo tiivistää.

Valeuutiset, huhut ja propaganda ovat vääristäneet kuvan vainottujen rohingya-muslimien asuttaman Rakhinen tapahtumista. Moni myanmarilainen uskoo, että tappajia ja tuhopolttajia ovat rohingyat, eivät heidän kimpussaan olevat sotilaat ja buddhalaismunkit.

Demokratia pahensi tilannetta

Yhä useampi myanmarilainen on alkanut vihata kaikkia muslimeja, joita on alle neljä prosenttia yli 50-miljoonaisesta väestöstä.

– Vuoden 1962 sotilasvallankaappauksesta asti ihmisiä on usutettu toisiaan vastaan uskonnollisin perustein, U Aye Lwin sanoo. Hän on muslimi ja kuuluu Myanmarin uskonnot rauhan puolesta -liikkeen perustajiin.

– Sotilasdiktatuuri ei nauttinut kansan tukea. Siksi armeija manipuloi ihmisiä etnisin ja uskonnollisin perustein. Buddhalaisille uskoteltiin, että muslimit ovat uhka heille ja koko maalle. Islaminpelko sai alkunsa siitä, U Aye Lwin selittää.

Demokratisointi ei tuonut muutosta. Toivo siitä, että syksyn 2015 vaalit Aung San Suu Kyin johdolla voittanut NLD-puolue olisi puolustanut vähemmistöjä, hiipui pian.

– Tilanne paheni. Nyt armeija takertuu valtaan lietsomalla sekasortoa uskonnon avulla, U Aye Lwin sanoo.

Hänen mukaansa armeija haluaa osoittaa, että ainoastaan se voi pelastaa buddhalaisen Myanmarin. Suu Kyilla ei ole valtaa asevoimiin, ja lisäksi hän pelkää menettävänsä ääniä, jos puolustaisi rohingyoja.

Thingangyunin alue Myanmarin Yangonissa on perinteistä muslimien asuinaluetta. Kuva: IPS/Pascal Laureyn

Suu Kyi suuri pettymys

Pienen Demokratia- ja ihmisoikeuspuolueen puheenjohtaja Kyaw Min Yu kuuluu rohingya-muslimeihin ja tuntee Myanmarin vankilat. Vuoden 1988 opiskelijakapina vei hänet kahdeksaksi vuodeksi telkien taa. Vuoden 2007 levottomuuksista tuli viiden vuoden tuomio.

– Uskoin ennen Aung San Suu Kyihin ja tein työtä hänen hyväkseen. Olin vankilassa hänen vuokseen, mutta nyt olen saanut hänestä tarpeekseni, Kyaw Min Yu sanoo.

– Suu Kyi on ryhtynyt puolueelliseksi. Hän puhuu vain buddhalaisen valtaväestön puolesta, hän jatkaa.

Suu Kyin NLD-puolueelta ei heru haastattelua, mutta sen entinen tiedottaja Htin Lin Oo suostuu puhelinkeskusteluun. Hän arvosteli joulukuussa 2014 buddhalaismunkkien harjoittamaa vihanlietsontaa, mistä seurasi kaksi vuotta pakkotyötä ja puolueesta erottaminen.

Htin Lin Oo kannattaa rauhaa mutta käyttää rohingyoista sanaa ”bengali”, joka tarkoittaa laitonta maahanmuuttajaa.

– Siirtolaisten ja alkuperäisväestön välillä on aina ongelmia, mutta se ei pysäytä demokraattista kehitystä, hän arvelee.

Väkivaltaa vastaan

Myanmarista löytyy myös niitä, jotka yrittävät estää väkivaltaa.

Somessa leviää kaikenlaisia vääriä huhuja. Me opetamme ihmisiä käsittelemään yksipuolista tietoa, Yangonissa toimivan Sosiaalisen harmonian nuorisokeskuksen johtaja Tet Swei Win kertoo.

Thingangyunin alueella on perinteisesti asunut muslimeja, ja buddhalaismunkit käyvät siellä haastamassa riitaa. Paikallisen koulun uusi johtaja väittää, että opinahjossa ei ole enää tilaa muslimilapsille.

Tet Swei Winin mukaan moni myanmarilainen luuli, että demokratia tulee kuin taivaan lahja.

– Demokratisoituminen on prosessi, jonka eteen on tehtävä työtä. Eri uskontoryhmien on opittava puhumaan keskenään, mikä voi viedä vuosikymmeniä. Valittavana on harmonia tai valtion romahtaminen.

Englanninkielinen versio