EU-komissio ei saanut nollatuntisopimuksia rajoitetuksi viime vuoden puolella tekemässään esityksessä. Se ehdotti useita työelämän vähimmäismääräyksiä, jotka suurimmalta osalta jo ovat käytössä Suomessa.
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julisti jo heti valituksi tultuaan edistävänsä sosiaalista vuoropuhelua ja työelämän parannuksia eli asioita, joihin edellinen puheenjohtaja, Josè Manuel Barroso suhtautui kylmästi.
– Paineet nollatuntisopimusten kieltämiseksi ovat suuret eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen suunnasta, Suomen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Risto Kousa toteaa.
Hän odottaa nollatuntisopimuksen kiellon edistyvän kevään aikana, joskin se edellyttää runsaasti vaikuttamistyötä parlamentin sekä ministerineuvoston edustajiin.
Kansalaisaloite kumoon
Vuonna 2015 Metalliliiton nuorten kampanja Operaatio Vakiduuni tähtäsi nollatuntisopimusten kieltoon. Sopimus, jossa työnantaja saa määritellä viikkotyöajaksi 0 – 18 tuntia, on toimeentulon ja muun muassa työttömyysturvan kannalta ongelmallinen.
Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi ja osa-aikatyön määrittämiseksi vähintään 18 tuntiin viikossa eteni eduskunnan käsittelyyn, jossa se äänestettiin kumoon. Nyt palkansaajajärjestöt toivovat EU-komissiolta selkeää toimeenpanosuunnitelmaa, miten komission 20-kohtainen julistus, ”sosiaalisten oikeuksien pilari”, toteutetaan.
Komissiolta odotetaan paljon
Joulukuussa komissio julkisti ehdotuksensa uudeksi EU-säännökseksi. Lakiesityksen mukaan työnantaja on velvollinen esimerkiksi ilmoittamaan työntekijälle työehdot kirjallisesti. Työtunneista ja työpäivistä pitää ilmoittaa kohtuullisella varoajalla etukäteen, eikä viime hetkellä. Ehdotus sallisi työntekijöiden tehdä useaa työtä samanaikaisesti, jos yhdellä työnantajalla olisi tarjota työtunteja vain vähän.
SAK:n, STTK:n ja akavalaisen YTN:n luotsaaman FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto kertoo lakiesityksen olevan pettymys.
– Se parantaa työntekijöiden asemaa jonkin verran Bulgarian ja Romanian kaltaisissa maissa. Oikeus saada kirjallisesti työntekoa koskevat ehdot koskisi joitakin suomalaisia itsensä työllistäjiä.
Komissiolta odotetaan maaliskuun alussa uusia aloitteita. Ne koskevat työvoimaviranomaisen perustamista valvomaan liikkuvan työvoiman oikeuksia, Euroopan työmarkkinaviraston perustamista, eurooppalaista sosiaaliturvanumeroa ja sosiaaliturvan laajentamisesta.
Vähimmäistavoitteet työehtosopimuksiin
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ei usko EU-komission edistävän nollatuntisopimuksien kieltoa.
– Tässä asiassa EU:n lobbarit ovat heikommilla eväillä liikkeellä kuin työnantajapuolen lobbarit, Lehtonen arvioi.
Hänen mukaansa vaikutusmahdollisuudet Suomessa ovat työehtosopimuskierroksissa. Lehtonen uskoo nollatuntisopimusten kieltämisen muodostuvan paitsi vuoden 2019 eduskuntavaalien vaaliteemaksi myös työehtoneuvotteluiden kestotavoitteeksi.
– SAK:n liittoperheessä tavoitellaan työehtosopimuksiin minimityöaikaa.
lehti 