Hallituksen asevientilupapäätöksistä Lähi-itään on vaadittu selvityksiä jo pidemmän aikaa. Kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen Paavo Arhinmäki totesi pari viikkoa sitten turhautuneena tehneensä tällä hallituskaudella jo kaksi kirjallista kysymystä ja yrittäneensä herätellä julkista keskustelua eduskunnassa Suomen asevientipolitiikasta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja ulkoministeri Timo Soini (sin.) eivät ole ottaneet todesta huolta Lähi-itään suuntautuvan asevientipolitiikan seurauksista. Hallitus on väistellyt vastuuta asekaupan seurauksista.
Niinistö on pitänyt kiinni siitä, ettei viennissä ole mitään ongelmia. Vielä viime vuoden lokakuussa hän vakuutti eduskunnassa, että ”Mitään hävettävää Suomella ei ole. Päinvastoin meillä on syytä lisätä asevientiä, jotta pystymme ylläpitämään huoltovarmuutta kotimaassa.”
Lupia on myönnetty, vaikka Jemenissä on jo tiedetty sodittavan.
Valtioneuvoston päätöksen seurauksena Patrian panssaroitu AMV miehistönkuljetusvaunu on osallistunut sotaan Jemenissä.
Paine asevientilinjan muuttamiseen kasvaa
Viikonvaihteessa Helsingin Sanomien Jemen-jutusta voi vetää sen johtopäätöksen, että valtioneuvoston ei olisi pitänyt myöntää asevienti- tai sotatarvikkeiden vientilupia Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin enää vuosiin.
Lupia on myönnetty, vaikka Jemenissä on jo tiedetty sodittavan. Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kehottaa Twitterissä vientilupia myöntäneitä lukemaan vielä uudestaan kansainvälisen asekauppasopimuksen kuudennen ja seitsemännen artiklan.
Asevientikielto ei koske vain YK:n listaamia maita. Riittää, jos tiedetään aseita käytettävän sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Jo epäilys siitä, että aseita saatettaisiin käyttää sotarikoksiin tai vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, riittää.
Lähi-itä on Suomen aseviennin ykköskohde
Lähi-idästä on tullut Suomen aseviennin ykköskohde, vaikka alueen poliittinen tilanne on kiristynyt. Viime vuonna Suomi vei sotatarvikkeita maailmalle 133,4 miljoonan edestä. 62,7 prosenttia viennistä kohdistui Lähi-itään, kertoi ajatushautomo SaferGloben viime syksynä julkaistu raportti.
YK:n arvion mukaan tämän hetken pahin humanitaarinen kriisi on Jemenissä. Pelastakaa Lapset -järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Niklas Kaskeala ja Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen vaativat Suomea seuraamaan Norjan esimerkkiä.
Norjan hallitus on päättänyt keskeyttää aseiden ja ammusten myynnin Arabiemiraatteihin päinvastoin kuin Suomessa on tehty.
Asevienti jakaa presidenttiehdokkaita
Ehdokkaista Merja Kyllönen (vas.), Tuula Haatainen (sd.) ja Pekka Haavisto (vihr.) sekä Nils Torvalds (rkp.) tuomitsevat selvin sanoin asevientilupien myöntämisen Arabiemiraatteihin.
Sen sijaan Matti Vanhanen (kesk.) suhtautuu hallituksen päätöksiin ymmärtäväisesti vedoten siihen, että ”kyseessä ovat olleet jo toteutuneiden kauppojen varaosatoimitukset”. Nyt hän suhtautuisi kielteisesti.
Presidentti Sauli Niinistön kanta on lievempi: ”Suomen tulisi suhtautua uusiin asevientilupiin jatkossa pidättyvästi”. Hän jättää ottamatta kantaa aikaisempiin ratkaisuihin.
Valitsijayhdistyksen ehdokas Paavo Väyrynen ei näe hallituksen asevientipolitiikassa moitittavaa. Ehdokas Laura Huhtasaari (ps.) ei vastannut HS:n kyselyyn kampanjakiireisiinsä vedoten. Entinen puoluetoveri, puolustusministeri Niinistö ei ole nähnyt tarvetta asevientilinjan muutoksille.