Hoitomatkat pitkiä harvaan asutussa Lapsissa
Lapissa on 180 00 asukasta, ja se on 11. suurin eli seitsemän maakuntaa on asukasluvultaan Lappia pienempi.
Alue on yhtä suuri kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien eli 10 maakunnan pinta-ala yhteensä.
Yksin Inarin kunta on suurempi kuin Uusimaa ja Päijät-Häme yhteensä.
Ulkoistamissopimus on myös uhka 1 000 työpaikan säilymiselle.
Lapin erityisolosuhteet: Väestö on muuta maata ikääntyneempää, korkea sairastavuus verrattuna muuhun maahan, pitkät etäisyydet, harva asutus, matkailijoiden suuri määrä ja vilkas liikenne sekä lukuiset suuret riskikeskittymät.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen sopimus aiheuttaa sekavan ja epävarman oikeudellisen tilanteen Lapissa. Selvityshenkilöt kasvatustieteen tohtori Maija Rask ja kaupunkineuvos Hannes Manninen laativat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) toimeksiannosta ehdotuksen Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon työnjaosta ja perusterveydenhuollon verkosta.
Selvityshenkilöiden mukaan selkeintä olisi säätää Lex Lappi, joka velvoittaisi ympärivuorokautiseen yhteispäivystykseen ja työnjakoon Lapin ja Länsi-Pohjan molemmissa toimipisteissä.
Alueen asukkaiden perustuslain mukaiset sosiaaliset oikeudet ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut voivat toteutua yhdenvertaisesti, jos vuoden 2020 alusta alkaen Lapin maakunnassa olisi yksi sairaala, jolla on päivystys sekä Rovaniemellä ja Kemissä.
Pitkien välimatkojen vuoksi jokaiseen kuntaan halutaan sote-keskus, jonka palveluvalikko räätälöidään tapauskohtaisesti. Ympärivuorokautinen kiireellisen hoidon päivystys on välttämätön Inarin kuntakeskuksessa Ivalossa kuten nykyisinkin.
Tämän lisäksi tarvitaan arki-iltoina ja viikonloppuina päivisin päivystykset Itä-Lapin ja Tunturi-Lapin seutukunnissa.
Mehiläiselle ylivertainen päätösvalta
Lapin kunnat olivat loppuvuodesta saman neuvottelupöydän ääressä hallituksen edustajien kanssa senkin jälkeen, kun ulkoistamisesta Mehiläiselle päätettiin. Hallitus ei ole tullut vastaan, mikä johti ulkoistamissopimuksen allekirjoittamiseen.
Selvityshenkilöt arvioivat, että Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ei tarjoa mitään sellaista, joka ei voisi toteutua myös julkisessa toiminnassa. Sopimus toisi todennäköisesti lisäkustannuksia maakunnalle ja vaikeuttaisi koko maakunnan kustannustehokasta palvelujen järjestämästä.
Rask ja Manninen näkevät Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin Mehiläisen kanssa tehdyn ulkoistamissopimuksen ongelmana muun muassa pitkän keston, yhteisyrityksen taloudellisen perustan ja Mehiläisen tosiasiallisesti ylivertaisen päätösvallan ja sopimuksen huonon läpinäkyvyyden.
Ulkoistamisessa piilee iso taloudellinen riski
Hankinnan arvo on erikoissairaanhoidon osalta noin 50 miljoonaa euroa per vuosi eli noin 18 – 20 prosenttia koko maakunnan erikoissairaanhoidon kuluista. Sopimuksen päättymiskorvaus voi nousta epätavallisen korkeaksi eli lähes 100 miljoonaan euroon.
Korvaus ylittää selvityshenkilöiden mukaan tason, jota yleensä käytetään pitkäkestoisissa sopimuksissa. Sopimusehtoa voi pitää jopa kohtuuttomana, todetaan selvityksessä.
Ulkoistamissopimus on myös uhka 1 000 työpaikan säilymiselle. Mehiläisen soveltama terveyspalvelujen työehtosopimus johtanee peruspalkkojen alenemiseen, vuosilomien lyhenemiseen sekä sairauslomaetuuksien heikentymiseen.
Raskin ja Mannisen mukaan sopimusta on arvioitava asiantuntijavoimin, onko tarkoituksenmukaista edes velvoittaa maakunta ottamaan vastuuta sopimuksesta.
He huomauttavat, että maakunnan erikoissairaanhoidon ja erikoisalojen johtamisen sekä tukipalvelujen yhdistäminen hallinnollisesti ”ei liene kaikilta osin mahdollista niin kauan kun Kemin Länsi-Pohjan sairaalan erikoissairaanhoidosta vastaa toinen palveluntuottaja eli Mehiläinen Länsi-Pohja Oy”.
Päätöksiä valituksista odotellaan
Länsi-Pohjan ja Mehiläisen välinen tilanne on oikeudellisesti epäselvä ja lopputulos epävarma. Tilanne selkiytyy vasta, kun oikaisuvaatimukset ja päätöksiä koskevat valitukset on ratkaistu.
Yhteisyritystä ja palvelusopimusta koskevista päätöksistä on jätetty valitukset ainakin Kemissä, Torniossa ja Keminmaassa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hankinnasta on jätetty kaksi oikaisuvaatimusta ja valitus markkinaoikeudelle.
Ulkoistamissopimus Mehiläisen kanssa on allekirjoitettu joulukuun lopussa. Kuntien hankintaan ja yhteisyritykseen liittyvät päätökset ja Länsi-Pohjan hankintaa ja palvelusopimusta koskevat päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.
”Jos ulkoistamispäätös kaatuu oikeuskäsittelyssä, niin sopimus voidaan tehdä uusilla päätöksillä kuitenkin siten, että sopimukseen lisätään maakunnalle oikeus lainmukaiseen irtisanomiseen”, kirjoitetaan selvitysmiesten raportissa.
Hallitus kiirehti ja sai voimaan tämän vuoden alusta rajoittamislain, jonka mukaan maakunta pystyy sanomaan sopimuksen irti, mikäli ulkoistamisraja ylittää 30 prosenttia.
Hoitomatkat pitkiä harvaan asutussa Lapsissa
Lapissa on 180 00 asukasta, ja se on 11. suurin eli seitsemän maakuntaa on asukasluvultaan Lappia pienempi.
Alue on yhtä suuri kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien eli 10 maakunnan pinta-ala yhteensä.
Yksin Inarin kunta on suurempi kuin Uusimaa ja Päijät-Häme yhteensä.
Ulkoistamissopimus on myös uhka 1 000 työpaikan säilymiselle.
Lapin erityisolosuhteet: Väestö on muuta maata ikääntyneempää, korkea sairastavuus verrattuna muuhun maahan, pitkät etäisyydet, harva asutus, matkailijoiden suuri määrä ja vilkas liikenne sekä lukuiset suuret riskikeskittymät.
lehti 