Työn, koulutuksen tai työharjoittelun ulkopuolelle jääneiden 16 – 24-vuotiaiden nuorten määrä on kasvanut. Niin sanottujen NEET-nuorten (Not in Employment, Education or Training) eli syrjäytyneiden nuorten kasvava määrä on ongelma, johon Euroopan unioni on tarttunut.
EU:n alueen nuorisotyöttömyys on yhä korkeissa lukemissa. Suomen NEET-aste on korkein Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Saksaan verrattuna.
– Erityisesti halutaan parantaa osatyökykyisten nuorten työllisyyttä, tutkija Karoliina Koskenvuo Kansaneläkelaitokselta kertoo.
Työhaluja on, töitä ei
Jokaisella suomalaisella on oikeus perusturvaan esimerkiksi sairauden tai työkyvyttömyyden varalta.
– Oikeus osallistua työelämään ja yhteiskuntaan jää kuitenkin monelle osatyökykyiselle haaveeksi, vaikka työhaluja olisi, Koskenvuo tähdentää.
Yhteiskuntaan osallistuminen ja kouluttautuminen ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vuorovaikutustaitojen ja muiden työelämässä tarvittavien taitojen kerryttäminen osaamispääomaksi antavat nuorelle varmuutta pärjäämiseen. Näistä taidoista jää paitsi yhä kasvava joukko nuoria.
Kela tukee opiskelua
Useat osatyökykyiset ovat päässeet opiskelemaan Kelan tukemana. Kelan kuntoutuspalveluja sai vuonna 2016 yhteensä noin 15 300 nuorta. Suurin osa kuntoutuksesta oli koulutusta ammattiin, seuraavaksi suurin osa oli kuntoutuspsykoterapiaa. Valmistumisen jälkeen työllistyminen ei useinkaan onnistu.
Tutkimuksen mukaan kuntoutusrahan päättymisen jälkeen moni nuori joutuu turvautumaan työkyvyttömyyseläkkeeseen tai toimeentulotukeen.
– Meitä huolettaa, että yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle, Koskenvuo toteaa.
Vuoden 2016 lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä olevia alle 25-vuotiaita nuoria oli noin 7 300. Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat yhä useammin työkyvyttömyyden syinä.
Vanhempien ikäluokkien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut eläkeiän nousun takia.
Asennemuutosta tarvitaan
Karoliina Koskenvuon ja Heikki Hiilamon tekemässä raportissa Nuorten osallisuuden selvittäminen suositellaan nuorille osallistumistuloa, jossa palvelut ja tulonsiirrot nivotaan kokonaisuudeksi. Se helpottaisi työnteon ja etuuksien sovittamista yhteen.
– Tämä yksin ei riitä, vaan osatyökykyisille nuorille on myös tarjottava entistä enemmän työpaikkoja. Työnantajat tarvitsevat asennemuutosta, Koskenvuo vaatii.
Osallistumistulo on osa suunnitteilla olevaa sosiaaliturvan uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on vähentää kansalaisten eriarvoisuutta ja lisätä heidän toimeliaisuuttaan. Kysymys on kannustavasta sosiaaliturvasta, jota työttömyysturvakin on.
Kelan Sosiaaliturvan uudistamisraportti julkaistaan huhtikuun alussa.
Juttua tarkennettu 1.2.2018 klo 9.51. ”Nuorisotyöttömyys ennätyslukemissa” korvattu ilmaisulla ”nuorisotyöttömyys on yhä korkeissa lukemissa”.
uutiskirje 
