SAK toivoo työnantajien päivittävän mielikuvansa Suomesta lakkoherkkänä maana vastaamaan tämän vuosituhannen lakkotilastoja.
Lakkojen määrä on 1990-luvun laman jälkeen romahtanut, eikä Suomi ole ollut tilastojen mukaan lakkoherkkä maa sitten 1970-luvun.
Vielä 1980-luvulla työtaisteluja oli keskimäärin 1 360 vuodessa. Vuosina 2000–2009 työtaistelujen määrä putosi keskimäärin 124 työtaisteluun vuodessa.
– Tällä vuosituhannella emme mahdu Euroopan lakkotilastoissa enää edes pistesijoille, vaikka myös muissa maissa lakkojen määrä on laskenut dramaattisesti muutamassa vuosikymmenessä. OECD-maiden joukossa Suomi on keskiarvon tuntumassa, erikoistutkija Tapio Bergholm huomauttaa.
Työnantajat suurentelivat menetyksiä myös 2015 syksyllä
Työnantajat suurentelivat SAK:n mukaan myös hallituksen pakkolakeja vastustavan #STOP-mielenilmauksen aiheuttamia menetyksiä vuoden 2015 syksyllä.
SAK:n laskelmien mukaan vuonna 2015 yksityinen sektori menetti lakkojen vuoksi vain 0,05 prosenttia työntekijöiden työajasta.
– Menetykset vastaavat yhden pienen kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja yhden vuoden aikana.
Bergholm muistuttaa, ettei lakoista koidu kustannuksia vain työnantajille vaan myös palkansaajille, jotka menettävät lakkopäivänä palkkansa.
Vain diktatuurit rajoittavat lakko-oikeuksia
Vaikka työnantajat menettävät jonkin verran tuotannostaan, on menetysten sietäminen Bergholmin mukaan kuitenkin parempi asia kuin lakkojen rajoittaminen.
– Vain diktatuurit rajoittavat kansan lakko-oikeuksia. Lakko-oikeus on keskeinen osa kansanvaltaista demokraattista yhteiskuntaa ja kansalaisen perusihmisoikeus.
Mikä on poliittinen lakko ja kuka siitä päättää? Kysymyksiä ja vastauksia lakoista.
uutiskirje 
