Tasavallan presidentti Sauli Niinistön toinen kuusivuotiskausi käynnistyi torstaina eduskunnassa perinteisin menoin. Hän antoi juhlallisen vakuutuksen ja tarkasti kunniakomppanian sakeassa lumipyryssä.
Puheessaan Niinistö sanoi edellisen kuusivuotiskauden olleen myrskyisää aikaa. Kriisit asettavat kovia vaatimuksia kansainväliselle yhteisölle. Oireellista tämän vuosikymmenen kriiseille on ollut niiden pitkittyminen ja hankaloituminen.
– Kriiseille on ominaista, että ne näyttäytyvät paikallisina, mutta tosiasiassa usein taustalla ovat globaalin valtapolitiikan asetelmat ja tavoitteet. Tämä heikentää perinteisen rauhanvälityksen onnistumisen mahdollisuuksia. Geopolitiikan intressit ovat olleet rauhan tahtoa vahvemmat, Niinistö sanoi.
Hän kertoi näkevänsä kaksi tietä tilanteen kohentamiseen.
– Ensiksi kansainvälisen järjestyksen tien; sekä YK:n että EU:n asemaa on kyettävä vahvistamaan. Ajat, jolloin Hammarskjöldin tai Delorsin johtamia järjestöjä tarkoin kuultiin, ovat menneen metaforaa. YK on kansojen foorumi ja rauhan foorumi, siihen asemaan sen pitää taas nousta, joten kaikki tuki pääsihteeri Guterresin uudistustyölle.
EU:ta Niinistö kutsui toimijaksi, jolla on paljon rauhan tahtoa, mutta jonka painoarvo on sen potentiaalia vähäisempi.
– Tarvitsemme unionin, joka on myös turvallisuusyhteisö, joka puhuu yhteisellä äänellä ja saa äänensä kuuluviin. Suomi on tässäkin työssä tekijä, ei tarkkailija.
Dialogi ensiaskel rauhaan
Toinen tie on Niinistön mukaan suorien kontaktien tie; lännen ja idän vuoropuhelu on välttämätöntä. Lännellä hän tarkoitti Yhdysvaltojen ja Naton lisäksi EU:ta, idällä Venäjän lisäksi Kiinaa.
– Dialogin ylläpitäminen on ensiaskel siihen, että rauhaa voidaan rakentaa.
– Olen pyrkinyt edistämään kulkua kummallakin tiellä. Ja niin tulen myös jatkamaan. Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt pitämään Suomen niissä pöydissä, joissa tulevaisuuteen vaikutetaan. Ja tulevaisuudella tarkoitan myös ihmiskunnan isoja haasteita, kuten köyhyyttä, ilmastonmuutosta ja naisten asemaa.
Niinistö kertoi pyrkineensä hakemaan suurille maille yhteistä intressiä, niin Itämeren lentoturvallisuudessa kuin mustan hiilen torjunnassa arktisella alueella.
– Ja mitä enemmän suurilla on yhteistä intressiä, sen pienemmäksi käy toran tila ja sitä parempi maailmalle ja myös meille.
Ilmastonmuutoksen torjunnan Niinistö nosti lähivuosien tärkeimmäksi asiaksi.
– Niin vain on, ettei ihminen kestä maapallon menetystä. On kai ajateltu, että onhan tuolla ylhäällä ilmakehässä tilaa – paljon pitääkin olla kun kymmeniä miljardeja tonneja hiilidioksidia sinne vuosittain päätyy. Ahdasta on jo nyt, ja se tuntuu.
Niinistö sanoi, ettei odota maailman sanottavasti rauhoittuvan tulevallakaan ajanjaksolla.
– Tämä ei kuitenkaan saa olla tekosyy luovuttamiseen. Päinvastoin, Suomi voi, ja meidän myös pitää tehdä paljon sekä oman turvallisuutemme että kansainvälisen vakauden tukemiseksi.
uutiskirje 
