Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyden ja syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010 – 2020 välisenä aikana. Tavoitteesta huolimatta köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten määrä on noin 900 000.
Tavoitteen mukainen köyhyyden ja syrjäytymisen poistaminen edellyttäisi, että kahden vuoden päästä riski koskisi 770 000 ihmistä. Näin ei ole tapahtumassa, arvioidaan sote-alan keskusjärjestössä Sostessa.
Järjestön oma tuore selvitys osoittaa, että viime vuosina tehtyjen perusturvan leikkausten, erityisesti indeksileikkausten ja -jäädytysten, seurauksena pienituloisten toimeentulo on viime vuosina vaikeutunut. Leikkaukset ovat kohdistuneet etenkin työttömiin, lapsiperheisiin ja opiskelijoihin.
Sote-järjestöt valmistelevat Sosten johdolla varjosuositukset.
”Pienituloisimpien tilannetta heikentää lisäksi se, että asumistuen osuus vuokrasta on jatkuvasti pienentynyt. Tämä ja muu perusturvan heikentyminen yhdessä lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja toimeentulotukiriippuvuutta, josta komissiokin esittää maaraportissa huolensa”, toteavat Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas ja erityisasiantuntija Anna Järvinen blogissaan.
Tyytyväisyyteen ei mitään aihetta
Köyhyydessä ja syrjäytymisuhan alla elävien ihmisten auttaminen ei näytä myöskään komission arvion mukaan Suomessa onnistuvan. Komission maaraportin mukaan viimeaikaiset poliittiset päätökset tiettyjen etuuksien jäädyttämisestä saattavat heikentää kehitystä.
Suuren köyhyysriskin alla elävien ihmisten määrä oli vähentynyt Suomessa kahdeksassa vuodessa 14 000:lla ihmisellä finanssikriisivuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2016 köyhyyden ja syrjäytymisen varjossa eli 896 000 ihmistä.
”Tyytyväisyyteen ei olekaan aihetta, vaikka esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden aleneminen vuoden 2017 aikana onkin erittäin myönteinen muutos”, kirjottavat Ahokas ja Järvinen.
Kirjoittajat arvioivat Euroopan komission julkaisemaa Suomen maaraporttia. Ensisijaisesti raportissa arvioidaan taloudellista tilannetta, mutta myös joiltain osin sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaa.
Raportissa huomautetaan, että sellaisten toimeentulotukea saavien määrä, joilla ei ole asumistukea lukuun ottamatta mitään tuloja, on kaksinkertaistunut viime vuoden alkupuoliskolla.
Komissio arvostelee aktiivimallin puutteita
Sosten mukaan myös aktiivimalli lisää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten köyhyyttä, toimeentulotukiriippuvuutta ja byrokratiaa. Erityisen heikossa asemassa ovat sairaat ja tosiasiassa työkyvyttömät työttömät, joille ei kuitenkaan ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä.
Komissiokin huomioi, että aktiivimalli voi heikentää heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten toimeentuloa alueilla, joilla ei löydy töitä eikä aktivointitoimia ole tarjolla. Komissio epäilee myös palveluiden rahoituksen riittävyyttä. Muita mallin puutteita ei raportissa kuitenkaan käsitellä sen tarkemmin.
Sote-järjestöt valmistelevatkin Sosten johdolla varjosuositukset. Komissio tekee toimenpidesuosituksensa huhtikuussa. Järjestöjen suosituksissa painopiste tulee olemaan näillä näkymin köyhyyden ja syrjäytymisvaaran vähentämisessä.
uutiskirje 
