Metsät ovat yksi maamme vahvuuksista. Niillä olisi paljon annettavaa rakentamisessa, luontaistuotteina, matkailun käytössä ja virkistyksessä. Metsien terveyttä ylläpitävät vaikutukset on tutkimuksin osoitettu merkittäviksi.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsien ja soiden hiilinielu on korvaamatonta. Metsäviranomaiset katsovat hiilen sidontaa kasvavassa puustossa, mutta eivät kerro, että hakkuut vapauttavat hiilen ilmakehään. Tiheäpuustoiset vanhat metsät sitovat hiiltä eniten, joten ne torjuvat ilmastonmuutosta parhaiten. Metsien monikäyttö ja ilmastonmuutos edellyttäisivät vanhojen metsien pinta-alan lisäämistä.
Metsien edellä kerrotut merkitykset tunnustetaan, mutta metsien käytön todellisuus ei tätä kohtaa. Monikäyttöä jarruttaa koko metsäsektoria vaivaava suunnittelemattomuus ja näköalattomuus. Tästä kertoo puun jalostukseen ja monikäyttöön kohdistuvien tukitoimien marginaalisuus.
Metsälaki on yksi rikotuimmista laeista, mutta rikkeet eivät johda sanktioihin.
Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä. Kansalla on lupa odottaa maan hallitukselta vastuuta sitoumuksistaan, mutta mitä tekee hallitus?
Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen voi sanoa olevan työ-, koulutus- ja kulttuuri-, sekä sosiaali- ja terveyspoliittisissa linjauksissaan säälimätön. Luontoa ja ympäristöä kohtaan hallitus on ollut vihamielisempi kuin yksikään 30 vuoden takainen edeltäjänsä.
Hallituksen ensitöikseen metsälakiin tekemät muutokset mahdollistavat yhä nuorempien metsien hakkuut. Hakkuumääriä on suunniteltu hinattavaksi nykyisestä noin 60 miljoonasta kuutiometristä jopa 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Mielestäni hallituksen osoittamaa metsien käytön syvintä alennustilaa kuvaa vessapaperin toimittaminen Kiinaan. Hitaasti kasvava pohjoinen puu kelpaisi muuhunkin.
Kasvavien hakkuiden vastapainoksi suojeluun ei ole luvassa laajennuksia. Nyt Etelä-Suomen metsien suojeluprosentti on 2-3, kun määrän pitäisi olla viisinkertainen. Metsälain arvokkaat luontokohteet ja hakkuiden sertifikaatit eivät vastaa metsien suojeluvajeeseen. Metsälaki on yksi rikotuimmista laeista, mutta rikkeet eivät johda sanktioihin.
Sipilän hallituksen aikaansaama ympäristö- ja luonnonsuojeluhallinnon hajottaminen vesittää luonnon tilan seurantaa. Maankäytön valvontaa ja vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä siirretään maakunnille ja kansalaisille. Pidän tätä erittäin vakavana demokratiaa rapauttavana ja epätasa-arvoisuutta aiheuttavana päätöksenä. Sivistysvaltiona säilyminen edellyttää itsenäistä ympäristöhallintoa.
Metsätalouden vuosikymmenten menettelyistä on seurannut kolme vakavaa ongelmaa. 60 vuotta tehtyjen tyhjennyshakkuiden seurauksena metsäluonnon monimuotoisuus on hätää kärsimässä ”metsäosaajien” maassa. Muun muassa mustikan peittävyys on tässä ajassa vähentynyt 60 prosenttia. Varvut eivät pysty kilpailemaan heinien valtaamilla aukoilla.
Uhanalaisluokituksessa metsälajit ovat suurin uhanalaisten ryhmä ja niitä oli vuoden 2010 tarkastelussa 36,2 prosenttia kaikista uhanalaisista. Näistä metsälajeja on 814 ja liipasimella olevia silmälläpidettäviä 776 lajia. Nykymenolla menemme kohti sukupuuttoaaltoa jo lähitulevaisuudessa. Tätä perintöä emme halua jälkeemme jättää. Tarvitsemme pikaisesti METSOa kattavamman metsiensuojeluohjelman ja sille rahoituksen.
Toinen ongelma on 2000-luvulla pääministeri Matti Vanhasen hallituksen aloittama puun energiakäyttö, joka tehtiin kysymättä metsäekologien näkemystä. Metsiin syntyy uutta maannosta vain hajoavasta puusta ja karikkeesta, mutta nyt viedään hakkuutähteetkin. Nykymeno köyhdyttää maaperän luontaista ravinteisuutta, josta tulee vielä arvaamaton lasku tulevaisuuden metsien kasvulle.
Kolmas ongelma – eikä vähäisin – on kulttuurinen. Muinaissuomalaisille tiheä metsä merkitsi kotia ja turvaa. Metsä oli sielunmaisemaa ja antoi ruokaa ja elämän. Mielestäni on vakava kulttuurinen menetys, jos kadotamme esi-isiemme ja -äitiemme ikiaikaisen suhteen luonnonmetsään. Metsäsuhdetta kannattaa vaalia.
Metsätaloudessa on sivuutettu luonnonvalinnan dynamiikka, jossa ei ole mitään turhaa vaan kaikki on tarkoituksenmukaista. Myrskyn kaatamat ja vanhat puut kaatuvat ja lahoavat hitaassa prosessissa uuden kasvun käyttöön. Samalla ne antavat kodin ja elämän sadoille, jopa tuhansille lajeille. Käävät, kovakuoriaisten toukat, sienet ja muut eliölajit hoitavat lahotustyön kellosepän tarkkuudella.
Monilajinen luonnonmetsä sammaloituneine liekopuineen rauhoittaa ja voimaannuttaa. Onko nykyihmisillä aikaa antaa maapuiden sammaloitua?
Luonnonmetsät muistuttavat meitä luonnon tärkeimmästä merkityksestä. Luonto tuottaa ja ylläpitää elämän edellytyksiä joka päivä ja jopa keskellä kylää.
Kirjoittaja on nokialainen luontokartoittaja ja luontoaktivisti.
uutiskirje 
