Afrikan sarven alueelta kuultiin välillä hyviä uutisia, kun Etiopia ja Eritrea pari viikkoa sitten ilmoittivat lopettavansa maiden välillä yli 20 vuotta jatkuneen sotatilan. Etiopian uuden pääministerin Abiy Ahmedin Eritrean-vierailun aikana sovittiin saman tien myös satamayhteistyöstä sekä maantieliikenteen ja suorien teleyhteyksien uudelleenavaamisesta. Suorat lennot maiden välillä käynnistettiin viime viikolla. Elokuussa on tarkoitus pelata ensimmäinen maiden välinen jalkapallomaaottelu sitten vuoden 1998.
Etiopian ja Eritrean välillä vuosina 1998–2000 käydyissä taisteluissa kuoli lähes satatuhatta ihmistä, ja yli miljoona ihmistä joutui lähtemään kodeistaan.
Sotatila jatkui vielä taistelujen päättymisen jälkeen, kun Etiopia kieltäytyi vetämästä joukkojaan maiden rajalla sijaitsevasta Badmen kylästä, vastoin Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen päätöstä.
Pitkään kestäneet vihamielisyydet pönkittivät molempien maiden turvallisuusjoukkojen valtaa ja loivat puitteet kansalaisoikeuksien rajoittamiselle.
Entinen Italian siirtomaa Eritrea oli osa Etiopiaa vuodesta 1950 vuoteen 1993, jolloin maa sai itsenäisyytensä 30 vuotta kestäneen vapautustaistelun päätteeksi.
Itsenäisyyssotaa käytiin ensin keisari Haile Selassien joukkoja vastaan ja myöhemmin Neuvostoliiton ja Kuuban tukemaa sotilashallitusta vastaan. Sodan aikana Etiopian ilmavoimat pudottivat napalmpommeja eritrealaississien valvomiin kyliin.
Sotilashallitus ajettiin vallasta Etiopiassa vuonna 1991 pian kylmän sodan päättymisen jälkeen. Sekä Etiopiaan että Eritreaan odotettiin demokratiaa ja monipuoluevaaleja pitkän sodan jälkeen, joka johti myös tuhoisaan nälänhätään Etiopiassa 1980-luvulla.
Sota kuitenkin palasi Eritreaan vain viiden vuoden itsenäisyyden jälkeen. Syynä olivat erimielisyydet Etiopian kanssa maiden välisen rajan sijainnista, vaikka kiistanalaisilla raja-alueilla ei ollut luonnonvaroja eikä juuri asukkaitakaan.
Taistelujen tauottua Etiopiasta tuli yksi Yhdysvaltojen tärkeimmistä liittolaisista terrorisminvastaisessa sodassa. Yhdysvaltojen tuella Etiopia miehitti suuren osan sisällissodan runtelemasta Somaliasta. Eritreaa puolestaan syytettiin etiopialaisjoukkoja vastaan taistelevien islamistijoukkojen aseistamisesta, ja maa julistettiin kansainväliseen kauppasaartoon.
Etiopian ja Eritrean rauhansopimus hyödyttää suuresti molempien maiden kehitystä. Etiopia pääsee jälleen käyttämään kahta Eritreassa sijaitsevaa satamaa. Eritrea saa puolestaan kovasti kaipaamiaan satamatuloja ja vapautuu toivottavasti kansainvälisen hylkiön asemastaan.
Sadan miljoonan asukkaan Etiopia on maailman toiseksi nopeimmin kasvava talousmahti ja Afrikan toiseksi väkirikkain maa. Se on maailman suurimpia kahvin, kasviöljyjen, leikkokukkien ja lihakarjan tuottajia. Maassa on paljon kiinalaisia investointeja ja kiinalaisomisteisia tekstiilitehtaita.
Sadan miljoonan asukkaan Etiopia on maailman toiseksi nopeimmin kasvava talousmahti ja Afrikan toiseksi väkirikkain maa.
Etiopia on ollut ulkomaankaupan osalta kuitenkin pitkään riippuvainen pelkästään naapurimaan Djiboutin satamasta. Pääministeri Abiy Ahmed teki keväällä sopimuksia satamahankkeista myös Sudanin ja Somalimaan kanssa.
Arabiemiraatit saattavat olla rauhansopimuksesta kärsivä osapuoli. Emiraatit ovat käyttäneet hyväksi alueen ristiriitoja ja rakentaneet viime vuosina sotilastukikohtia ja satamia Eritreaan, Somalimaahan ja Jemeniin.
Etiopian ja Eritrean suhteiden lämpeneminen on pitkälti Etiopian uuden pääministerin ansiota. Huhtikuussa pääministeriksi nimetty 41-vuotias Ahmed on maan verkkovalvontaviraston entinen johtaja, joka on tehnyt maisterintutkielmansa muutosjohtajuudesta ja tohtorinväitöskirjan konfliktinsovittelusta kotiseudullaan Etiopian suurimman kansanryhmän oromojen alueella. Hän on sotilasarvoltaan everstiluutnantti.
Pääministeriksi tultuaan Ahmed kumosi poikkeustilan, vapautti tuhannet poliittiset vangit maan vankiloista ja salli aiemmin kielletyt tv-kanavat ja verkkomediat. Hän ilmoitti myös, että Etiopia haluaa rauhan Eritrean kanssa ja on valmis luopumaan aiemmista aluevaatimuksistaan.
Abiy Ahmedin valtaantuloa edelsivät oromojen ja maan toiseksi suurimman kansanryhmän amharojen kaksi vuotta jatkuneet protestit maanvaltauksia ja turvallisuusjoukkojen mielivaltaa vastaan. Mielenosoituksissa kuoli ainakin tuhat ihmistä, monet heistä poliisin luodeista.
Hallituskoalition johtajiin kuulunut Ahmed otti avoimesti kantaa mielenosoittajien vaatimusten puolesta ja valittiin lopulta pääministeriksi sen jälkeen kun hänen edeltäjänsä Hailemariam Desalegn jätti eroanomuksensa.
Naapurimaassa Eritreassa presidentti Isaias Afewerki on ollut maan itsenäistymisestä lähtien vallassa ilman hyväksyttyä perustuslakia. Rauhansopimuksen toivoisi ainakin vähentävän maan johdon puolustusintoa. Kymmenettuhannet nuoret ovat paenneet maasta välttyäkseen yli kymmenen vuotta kestävältä, pakkotyötä muistuttavalta asepalvelukselta.
[digilehti pvm=20180727 sivu=18]
uutiskirje 
