Sosiaaliturvan uudistus on yksi ensi kevään eduskuntavaalien isoista teemoista. Puolueet ovat yksimielisiä sosiaaliturvan (sotu) uudistamisesta, mutta tähän yksimielisyys päättyykin. Puolueet ovat esitelleet omia mallejaan, ja lisää on odotettavissa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen nuorempi tutkija Terhi Ravaska perää blogikirjoituksessaan puolueita määrittelemään, mistä ylipäänsä puhutaan, kun puhutaan sosiaaliturvan uudistamisesta.
”On hyvä tehdä selväksi, onko kyse isommasta kokonaisuudesta, jota halutaan uudistaa esimerkiksi perustulon tai yleistuen suuntaan, vai tavoitellaanko pienempää uudistusta esimerkiksi Kelan etuuksia yhdistelemällä tai leikkaamalla”, hän kirjoittaa.
Sosiaaliturvan uudistamistarve on yleisesti hyväksytty tavoite, mutta sisältö ja laajuus ovat hämärän peitossa.
Osa- vai kokonaisuudistus?
Ravaska huomauttaa, että jos ”tavoitteena on uudistaa työkykyisten perusturvaa, joten täsmällisempää olisi puhua osittaisesta uudistuksesta”.
”Tosin jos kokonaisuudistusbrändäys sitouttaa puolueet pohtimaan asiaa tiiviimmin, niin ei kai sillä ole väliä, miksi kehitystyötä kutsutaan. Kukaan ei kuitenkaan halua sotu-uudistuksen lainsäädännön valmistelusta sote-uudistuksen kaltaista poliittista sekoilua.”
Hän huomauttaa, että SuomiAreenassa kuulemansa perusteella puolueiden näkemykset ovat vielä hakusessa. Yksinkertaistamisesta ollaan samaa mieltä, mutta konkretiaa kaivataan.
Työ on parasta sosiaaliturvaa – mantra ei riitä
Ravaska vetoaa puolueisiin, että nämä keskittyisivät yksinkertaistamispaatoksen ja ”työ on parasta sosiaaliturvaa” -mantran sijasta siihen, että mikä sosiaaliturvassa mättää ja mitä sille voitaisiin tehdä.
Ravaska tekeekin poliitikoille ehdotuksen:
”Eri etuuksien yhteensovittamisessa käytetään usein eri tulokäsitteitä ja perheenjäsenten määrä vaikuttaa etuuksiin eri tavalla. Näiden tarkoituksenmukaisuuden selvittäminen ja mahdollisesti poistaminen yksinkertaistaisi jo järjestelmää merkittävästi, eikä tämä edes vaatisi suurta poliittista kahnausta.”
Tulokäsitteen erilaisuus on noussut useissa yhteyksissä esiin. Muun muassa Kela on kiinnittänyt huomiota tulokäsitteeseen. Tulot vaikuttavat eri tavoin eri etuuksien määräytymiseen. Asiakkaiden on vaikea ymmärtää miksi sama tulo otetaan huomioon eri tavoin eri sosiaaliturvaetuuksissa. Käytetyt termit ja mahdollisuuksien mukaan tulojen vaikutus tulisi yhtenäistää.
Useimmissa etuuksissa otetaan etuuden määrää arvioitaessa huomioon bruttotulot. Lastenhoidon tuissa ja yleisessä asumistuessa sekä eläkkeensaajan asumistuessa etuuden saajan lisäksi myös puolison tai perheen tulot vaikuttavat etuuden määrään.
Tietoa sotun uudistamiselle löytyy
Ravaska arvioi, että tutkimustietoa sosiaaliturvan uudistamisen pohjaksi löytyy. Sipilän hallitus käynnisti Toimi-hankkeen, joka kohdentuu pikemminkin sosiaaliturvan ja työllisyyden yhteen sovittamiseen kuin kokonaisuuteen.
”Työhön kannustamisen tärkeys tiivistää uudistustyötä vain tiettyihin etuuksiin ja kohderyhmiin. Sairaita, työkyvyttömiä tai vanhuksia ei liene tarkoitus patistaa töihin”, Ravaska toteaa.
Hallituksesta kiinni uudistus
Pelättävissä on, että sosiaaliturvan uudistus kilpistyy kannustin- ja tuloloukkujen poistamiseen. Nykyhallitus on lähtenyt kaikissa uudistuksissaan, että niiden on leikattava kuluja tai oltava kustannusneutraali.
Merkittävimmässä roolissa sotu-uudistuksen kannalta on seuraava hallitus ja sen kokoonpano. Se mikä onnistuisi punavihreältä hallitukselta, ei onnistu esimerkiksi Petteri Orpon (kok.) tai Juha Sipilän (kesk.) johtamalta hallitukselta.
Valtiotieteiden tohtori ja Kelan entinen tutkimusjohtaja Jouko Kajanoja varoittaa Kansan Uutisten Horisontti-kirjoituksessa sotu-uudistuksessa piilevästä vaarasta. Sotu-uudistusta on yritetty ennenkin:
– SATA-komitean työ Vanhasen toisen hallituksen aikaan oli viimeisin iso yritys sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Sen tuloksena oli kuitenkin aiempaa hieman monimutkaisempi järjestelmä ja kannustavuus ei ainakaan merkittävästi parantunut. Kustannuksetkin vähän lisääntyivät, varoittaa Kajanoja.
uutiskirje 
