Työministeri Jari Lindström (sin.) totesi torstaina, että ”Tämä ei ole sillä lailla, että joku ulkoparlamentaarinen toimija määrää, mitä hallitus tekee”. Lindströmin mukaan hallitus ei peräänny hankkeestaan heikentää alle 20 työntekijän yritysten irtisanomissuojaa.
Henki tuntuu olevan kuitenkin se, että hallitus tekee joitain myönnytyksiä. Lindström on useaan otteeseen vedonnut lausuntoihin. On eri asia, pystyykö hallitus enää taivuttelemaan liittoja kompromisseihin.
Lindström ilmoitti torstaina, että protesti kohdistuu vääriin tahoihin ja että hän pitää sitä poliittisena mielenilmauksena. Hänen mukaansa työnantajat ja mahdollisesti palvelua tarvitsevat ihmiset joutuvat sijaiskärsijöiksi.
Hallitus ajaa oman elinkaarensa lopussa merkittävää työelämän heikennystä, jonka vaikutukset voivat olla arvaamattomia.
Hallitus Suomen yrittäjien asialla
Ay-kentällä taas on tulkittu hallituksen olevan erityisesti Suomen Yrittäjien asialla ajaessaan irtisanomissuojan heikennystä.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund summasi kolumnissaan seurauksia:
– Edunsaajiksi ajatellut pienyrittäjätkin häviävät uudistuksessa enemmän kuin voittavat. Kun näin käy, on tehty suomalaisen työmarkkinahistorian yksi suurimmista itsepuhalluksista: yrittäjien etuja ajava järjestö – Suomen Yrittäjät – on lobbauksellaan aikaansaanut uudistuksen, jossa omat jäsenet kärsivät eniten. Saavutus sekin.
Ylityökielto käynnistää konkreettiset toimet
Ay-liike vastustaa laajasti irtisanomissuojan heikentämistä. Kaikkien keskusjärjestöjen – SAK:n, STTK:n ja Akavan – liitoissa käydään läpi järjestöllisiä toimenpiteitä. Mistään yksittäisten liittojen tai alojen mielenilmauksista ei ole kyse, vaan mukana on ammattiliittoja niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta.
Aikaa asian kuoppaamiseen on marraskuuhun saakka, jolloin Lindströmin on tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle. Myös niin sanottu aktiivimalli kakkonen on tarkoitus tuoda eduskuntaan. Ay-liitot ovat vastustaneet myös tätä.
Odotettavissa on, että teollisuustyöntekijöiden ylityökieltoa seuraa myös muita palkansaajajärjestöjä. Toimenpiteet voivat vaihdella.
Sipilä puhui aidanseipäästä
Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti eduskunnan ensimmäisellä kyselytunnilla, että kilpailukykysopimuksen jälkeen luvattiin, että ”tässä on kaikki”.
– Sen jälkeen on tuotu aktiivimalli, joka on ollut törkeä leikkaus työttömiltä, ja nyt ollaan tuomassa irtisanomissuojan heikentäminen. Molemmat ovat vastoin sitä, mitä te olette luvanneet työmarkkinajärjestöille, Arhinmäki sanoi osoittaen sanansa pääministerille.
Myöskään vireillä olevasta aktiivimalli kakkosesta ei ole sovittu työmarkkinaosapuolten kanssa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiermurteli Arhinmäen puheenvuorosta:
– Koskaan en ole antanut sellaista lupausta, että hallitus lopettaisi työllistämistoimet. En missään tapauksessa.
Toinen puhui aidasta ja toinen aidanseipäästä. Kyse oli siitä, miten Sipilä on pitänyt sanansa työmarkkinaosapuolille.
Hallitus unohtanut omat lupauksensa vai jopa pettänyt
SAK:laisissa liitoissa muistetaan, miten Sipilä taivutteli liittoja kiky-sopimuksen taakse. Liitot joutuivat valitsemaan ”ruton ja koleran” välillä.
Useiden lähteiden mukaan SAK:n hallituksessa ymmärrettiin Sipilän luvanneen, ettei hallitus tuo kiky-sopimuksen jälkeen työehtosopimuksia tai sopimuksia heikentäviä esityksiä.
Ay-liitoissa riepoo etenkin se, että hallitus tuo heikennyksiä kuulematta työmarkkinajärjestöjä. Kikyn jälkeen ovat tulleet aktiivimalli ja aktiivimalli kakkonen. Irtisanomissuojan heikennys ei koske yksittäistä muutosta työelämän pelisääntöihin.
Epäluottamus kasvaa
Hallituksen esitys koetaan hyökkäykseksi koko kolmikantaista neuvottelujärjestelmää kohtaan. Vaikka jälkikäteen on vain sana sanaa vastaan, Sipilän koetaan tehneen oman tulkintansa.
Hallitus on palannutkin politiikassaan taipaleensa alkumetreille, jolloin se esitti yhteiskuntasopimusta kuulematta ay-liittoja. Se joutui perääntymään ja ajoi tilalle kiky-sopimuksen.
Hallitus ajaakin nyt oman elinkaarensa loppupuolella merkittävää heikennystä, jonka vaikutukset voivat olla arvaamattomia.