Tiedustelulait nytkähtivät eteenpäin perjantaina, kun perustuslakivaliokunta julkisti oman mietintönsä. Hallitus on ajanut sotilas- ja siviilitiedustelulakien säätämistä kiireellisinä. Lakien hyväksyminen hallituksen esittämässä muodossa edellyttää perustuslain muutosta tai hallituksen on muutettava lakiesityksiään.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) toteaa, että hallitus voi säätää nykyisen perustuslain sallimissa rajoissa sotilas- ja siviilitiedustelulait jo tällä kaudella.
– Lakeja pitääkin muuttaa, jotta ne vastaavat perustuslain nykyistä pykälää. Perustuslain muuttaminen on yksi asia, ja mitä lakeja peilataan perustuslakiin on toinen asia, korostaa Lapintie.
Perustuslain muutoshankkeisiin ei pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella.
– Tässä torjuttiin sellainen näkemys, että voitaisiin solmia paketti, joka jää lepäämään, hän jatkaa.
Eduskunnassa voidaan kuitenkin toisen käsittelyn yhteydessä tehdä esitys myös kiireellisyydestä. Jos viisi kuudesosaa läsnä olevista kansanedustajista äänestää sen puolesta, muutos perustuslakiin tehdään kiireellisenä.
Valiokunta ei kiellä, mutta ei kehotakaan kiireelliseen säätämiseen
Perustuslakivaliokunnalla oli käytössään ulkoasiain- sekä puolustusvaliokunnan lausunnot. Näiden ja asiantuntijakuulemisten perustella valiokunta pitää mahdollisena myös perustuslain kiireellistä säätämistä.
– Katsottiin, ettei ole ehdotonta estettä, että säädetään kiireellisessä järjestyksessä. Perustuslakivaliokunta ei esittänyt, että käytetään kiireellistä järjestystä, painottaa Lapintie.
Perustuslain muutoksia ei sidota tiedustelulakeihin. Tällä valiokunta korostaa, että muutoshankkeisiin ei pidä ryhtyä päivänpoliittisten tilannenäkymien perusteella. Se korostaa myös perustuslain suhteellista pysyvyyttä.
– Kiireellisyyden osalta pääsääntö on edelleen se, että perustuslakia voidaan muuttaa vain laajan yhteiskunnallisen keskustelun jälkeen. Yksi eduskunta hyväksyy, ja vaaleissa kansalaisilla on mahdollisuus ottaa kantaa, ja seuraava eduskunta hyväksyy muutoksen, toteaa Lapintie.
Rikoksen tutkinta säilyy kynnyksenä yksityisyyden suojaan puuttumiselle
Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt ehdotusta, jonka mukaan perustuslaissa käytetty ilmaisu ”rikosten tutkinnassa” korvattaisiin ilmaisulla ”rikosten torjunnassa”. Hallitus on esittänyt, että pakkokeinoja voitaisiin käyttää tiedonhankinnassa, vaikka kyse ei olisi vielä rikosten tutkinnasta.
Muutoksen seurauksena luottamuksellisen viestin salaisuutta voitaisiin murtaa rikosten torjunnassa, jos hallituksen esitys hyväksyttäisiin.
– Normaalissa kansalaisten kielenkäytössä se tarkoittaa rikosten ennaltaehkäisyä. Se laajentaa todella laajaksi, ja siihen voi tulla täysin arvaamattomia seurauksia siitä, milloin voidaan ylittää luottamuksellisen viestin suoja, sen takia se (rikosten torjunnassa) saatiin pois, sanoo Lapintie.
Kotirauhan rikkominen vaatii perusteellista valmistelua
Lapintie painottaa, että kotirauhan rikkomista koskeva kohta pitää valmistella huolellisemmin.
– Mahdollista kotirauhan rikkomista on syytä tarkastella laajemmin, sillä EU:sta on tullut säännöksiä, joiden mukaan tiettyjä asioita on pystyttävä tutkimaan, vaikkapa ovatko esimerkiksi luomutilat luomua, sanoo Lapintie.
Perustuslakivaliokunta esittääkin hallituksen ehdottaman, luottamuksellisen viestinnän suojaa koskevan muutoksen hyväksymistä muutettuna.
Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esittämän muutoksen, jonka mukaan lailla voidaan säätää välttämättömistä rajoituksista viestin salaisuuteen tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.