STTK on selvittänyt näkemyksiä siihen, että palkoista neuvoteltaisiin jatkossa enemmän paikallisella tasolla vain työntekijän ja työnantajan välillä. 23 prosenttia vastaajista ei usko saavansa palkankorotusta tällöin lainkaan. Kymmenen prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimuksia matalammat korotukset. Vain 19 prosenttia uskoisi saavansa työehtosopimusten kanssa yhtä suuret palkankorotukset. 19 prosenttia ei osannut vastata.
Yleissitovuus takaa vähimmäisehdot myös järjestäytymättömille
– Ansiokehityksen, tuloerojen hillitsemisen ja palkkojen polkemisen estämisen kannalta työehtosopimuksilla ja yleissitovuudella on tärkeä merkitys työelämässä, yhteiskunnallisena arvona ja palkansaajien vähimmäisehtojen turvaajana. Ne takaavat sopimusten piirissä oleville työntekijöille vähimmäisehdot riippumatta siitä, onko työntekijä järjestäytynyt vai ei, Murto painottaa.
Hän muistuttaa, että yleissitovuus takaa alan työntekijöille työehtojen vähimmäistason myös työnantajan järjestäytymisestä riippumatta.
– Tämä tarkoittaa paitsi palkkoja, useimmiten esimerkiksi myös lakia parempia lomaoikeuksia, sairaus- sekä äitiys- ja isyysvapaan palkkoja sekä lomarahoja.
Ehkäisee vääristynyttä kilpailua
Yleissitovuus luo kaiken kaikkiaan vakautta työmarkkinoille ja ehkäisee vääristynyttä kilpailua yritysten välillä. Vähimmäisehdot lisäävät kansantalouden tuottavuutta karsimalla heikkoja yrityksiä ja estävät palkkojen ja muiden ehtojen alenemisen alle vähimmäistason.
– Heikosti menestyviä yrityksiä ei ole syytä tekohengittää työehtoja heikentämällä. Kasvun kannusteet yrityksissä pitää löytää esimerkiksi liiketoimintaa, markkinointia, investointeja ja tuotteita kehittämällä.
Paikallinen sopiminen ei yksin tee autuaaksi
Paikallinen sopiminen on jo pitkään ollut luonteva osa sopimusjärjestelmää.
– Se ei silti automaattisesti tuo autuutta. Sopiminen vaatii osapuolten välistä luottamusta, osaamista, neuvottelutaitoja, ymmärrystä, tarvetta ja molemminpuolista hyötyä työntekijöille ja yritykselle. Harva työntekijä haluaa sopia alle vähimmäisehtojen. Vähimmäisehtoja paremmin voi kuitenkin aina sopia riippumatta siitä, onko työntekijä tai työnantaja järjestäytynyt, Murto toteaa.
Työehtosopimuksissa on kyse nimenomaan työehtojen ja palkkojen vähimmäistasosta, jonka toimialakohtaiset sopijaosapuolet ovat yhdessä sopineet. Alimmat taulukkopalkat työehtosopimuksissa ovat noin 1 500–1 600 euroa kuukaudessa.
Palkat alas kilpailukyvyn parantamiseksi, sekö oikein?
– Onko yhteiskuntamme arvojen mukaista käydä keskustelua siitä, että yrityksen kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseksi palkkoja voisi alentaa sopimus- ja yleissitovuusjärjestelmää purkamalla? Olisiko sen sijaan tarpeen kääntää katse yrityksiin ja edellyttää, että yritykset kantavat yritysvastuunsa ja riskin siitä, että ne pärjäävät globaalissa kilpailussa muutoin kuin vähimmäisehtoja heikentämällä, Murto pohtii.
Vahva ja vakaa yleissitovuus ja työehtosopimusjärjestelmä ovat suomalaisen sopimusyhteiskunnan rikkaus.
– Sopimusjärjestelmää on syytä kehittää yhteiskunnan ja työelämän muutosten myötä. Mitään syytä sitä ei ole romuttaa tai purkaa.
Aula Research Oy toteutti elokuussa STTK:n toimeksiannosta sähköisen kansalaiskyselyn. Kyselyn aiheena oli muun muassa osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen, nuorten syrjäytyminen, työttömyys, toimeentulo sekä tärkeimmät kehittämiskohteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2107 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä. Kysely toteutettiin 30.7.–19.8.2018 välisenä aikana.
Libera-ajatuspaja on jättänyt Euroopan komissiolle kantelun, jonka mukaan yleissitovuus on unionin oikeuden vastainen. Kantelun mukaan yleissitovuus loukkaa myös EU:n kilpailuoikeutta, yritysten yhdenvertaisuutta, elinkeinonvapautta sekä yritysten ja työntekijöiden negatiivista yhdistymisvapautta. Kantelusta uutisoi Helsingin Sanomat.
uutiskirje 
