Sote-uudistus avaa markkinat alan yrityksille – sote-markkinan toimivuus arvailujen varassa

Pitkään kestänyt sote-uudistus on kasvattanut epävarmuutta sosiaali- ja terveysalan yrityksissä. Toisaalta sote-uudistus on avaamassa huimat markkinat yrityksille, jos eduskunta hyväksyy sote-lait.

Alan näkymiä tarkastelevan tuoreen raportin mukaan sote-alan toimintaympäristön muutos on valtava. Pelkästään sote-uudistuksen myötä tulee muutoksia satojen lakipykälien kautta.

Alan markkinamekanismi muuttuu, jos eduskunta hyväksyy sote- ja maakuntalait. Julkisia sote-palveluja täydentävistä yrityksistä tulee palvelujen tuottajia maakuntien rinnalle. Kukin potilas äänestää jaloillaan, mihin hoitopaikkaan hän menee peruspalveluja valitessaan.

Valinnanvapauslain myötä yksityisesti tuotettujen sosiaalipalvelujen markkinaosuus kasvaa arviolta 22 prosenttia ja terveyspalvelujen 130 prosenttia vuoteen 2024 mennessä. Arvio on tehty vuoden 2016 tasossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan terveyspalveluista tuotetaan nyt yksityisesti noin kuusi prosenttia ja sosiaalipalveluista peräti 32 prosenttia. Alalla on tapahtumassa iso murros sote-uudistuksen, yrityskauppojen ja muuttuvan kilpailutilanteen myötä.

Sote-bisnes keskittyy suuriin yrityksiin

Alalla on varauduttu markkinoiden rajuun kasvattamiseen ennakoiden sote-uudistuksen mukana tulevaa valinnanvapautta. Yrityskaupat alalla jatkuvat, ja sen myötä suuria yrityksiä voi alalle syntyä lisää. Suurten sote-yritysten määrä on noussut reilusti ollen yhteensä 42 viime vuonna.

Suurten yritysten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viime vuosina. Vuonna 2015 suuria yrityksiä oli sote-palvelujen alalla yhteensä 27 ja vuonna 2016 yhteensä 36 kappaletta. Alan suurimmat yrittäjät ovat Suomen Terveystalo, Mehiläinen, Attendo ja PlusTerveys, joista kaksi keskimmäistä ovat ulkomaalaisomistuksessa.

Viime vuonna suurten sote-yritysten lukumäärä oli jo 42 ja vuoteen 2016 verrattuna kasvua oli lähes 17 prosenttia. Myös konserniyritysten määrä on viime vuosina sote-palveluissa noussut.

Suurten yritysten määrän lisääntyminen alalla saattaa kuitenkin kertoa osaltaan, että kilpailu on lisääntymässä myös isojen toimijoiden markkinoilla, arvioidaan TEM:n Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritykset – epävarmoista tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin kasvuun?-raportissa.

Sosiaali- ja terveysalan yritysten lukumäärä on ollut keskimäärin noin 18 600 vuosina 2013−2017.

Pienet yritykset eivät pärjää suurille

Valinnanvapautta kannattavat poliitikot ovat pitäneet esillä, miten pienet yritykset pääsevät nauttimaan valinnanvapaudesta. TEM:n raportista kuultaa suuri huoli pk-yritysten pärjäämisestä. Sosiaali- ja terveysalan reilusta 13 000 yrittäjästä noin 70 prosenttia on naisia.

Markkinoiden syntymisestä sälytetään vastuuta maakunnille. Maakunnalle kaavaillaan osaamisten ja resurssien managerin roolia. Sen vastuulla on huolehtia palveluiden kehittymisen kannalta oleellisten osaamisten riittävyydestä alueella sekä tukea pk-yritysten mahdollisuuksia toimia menestyksellisesti ja tulla markkinoille.

Hallitus on asettanut maakunnalle perälaudan roolin: sen vastuulla on, jos yritys ei kykene järjestämään palveluja tai tekee konkurssin. Tämän vuoden syyskuussa konkursseja sote-palvelujen alan yrityksissä oli yhteensä 54.

Pienten yritysten mahdollisuus täyttää palveluntuottajan ehdot voi kaatua siihen, että palveluvalikko ei täyty eivätkä henkilöstöresurssit riitä.

Kilpailu sote-alan työntekijöistä kiristyy

Sote-alan yritysten henkilöstömäärä on noussut viime vuosina, ja kasvu kipusi vuosina 2014–2017 jo yli 11 000 henkilöön. Soteuudistuksen myötä on arvioitu 6 000−25 000 sote-keskusten työntekijän siirtyvän maakunnista yksityiselle sektorille ja yhteisöjen palvelukseen.

Viime vuonna sote-palvelujen palkansaajista 285 000 oli julkisen sektorin palkkalistoilla ja 98 000 yksityisellä sektorilla.

Julkisesta erikoissairaanhoidon henkilöstöä siirtyy noin 1−2 prosenttia sote-keskuksiin ja asiakassetelillä tuotettaviin palveluihin. Sote-alan yritysten henkilöstömäärä kasvaakin edelleen sote-uudistuksen jälkeen.

Kilpailu työntekijöistä kiristyy, sillä jo nyt sote-alalla podetaan työntekijäpulaa. Eniten pulasta kärsivien 15 ammattialan joukossa on seitsemän sote-alalta.

Pulaa on sairaan- ja terveydenhoitajista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista, ylilääkäreistä ja erikoislääkäreistä. Sen sijaan vähiten työntekijäpulasta potevien ammattialojen joukossa ei ole yhtään sote- tai hyvinvointialaan liittyvää ammattia.