Äärioikeistolaiset tuulet puhaltavat Euroopassa, Yhdysvalloissa ja nyt Brasiliassakin. Ne ovat myös tavoittaneet Israelin, jossa aikoinaan esiintyi enemmän vasemmistolaisuutta kuin muualla Lähi-idässä. Nyt siitä ei tunnu olevan paljon jäljellä.
Sen sijaan Israel on nousemassa keskiöön Lähi-idän politiikassa, osin pääministeri Benjamin Netanjahun tarmokkaan politiikan johdosta. Hän on lähentänyt Israelia konservatiivisiin arabimaihin, esimerkiksi nyt Saudi-Arabian kriisin aikana. Washington Postin kolumnistin Jamal Khashoggin murhan jälkeen Netanjahu soitti Valkoisen talon johtaville virkamiehille korostaakseen, että murhan taustatekijä, Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman (MbS), on ”strateginen liittolainen”. Häneen pitää siis säilyttää hyvät suhteet.
Netanjahulla on suuri vaikutusvalta Valkoisessa talossa.
Israelin entinen varapuolustusministeri, kenraali Efraim Sneh on todennut Israelin ja Yhdysvaltain välisen liiton olevan kunnossa. Se on kuitenkin liitto maiden uskonnollisten oikeistojen välillä, eikä korvaa Israelin diplomaattista eristystä.
”Vaikka ystävämme ulkomailla ihailevat teknologista ja tieteellistä edistystämme, he eivät hyväksy Länsirannan miehitystä, viiden miljoonan palestiinalaisen elämistä valvonnan alaisina tai kahden valtion ratkaisun sabotointia siirtokuntia perustamalla ja laajentamalla. Kansainvälisen yhteisön suuri enemmistö vastustaa Israelin miehityspolitiikkaa. Vain 9 YK-jäsentä äänesti Trumpin 6.12. antaman Jerusalemia koskevan lausunnon puolesta, 128 vastusti sitä, siitä huolimatta, että Yhdysvallat uhkasi leikata tukensa heiltä”, kirjoitti Sneh.
Jos Israel joutuisi sotilaalliseen selkkaukseen, YK:n turvallisuusneuvosto siis varsin nopeasti vaatisi tulitaukoa. Tässä tilanteessa Israelin on Snehin mukaan liityttävä sotilasliittoon Saudi-Arabian, Egyptin, Arabiemiraattien ja Jordanian kanssa. Tämän liiton pitäisi rakentaa sotilaallista ja teknologista kilpeä Irania vastaan kehittämällä presidentti Ronald Reaganin Tähtien sodan kaltaista projektia.
Tällaista liittoa ei kuitenkaan Snehin mukaan voi rakentaa ilman kahden valtion ratkaisua Israelissa.
”Johtopäätös kaikista tapaamisistani alueella viime vuosien aikana on, ettei kukaan arabijohtaja, riippumatta kokemastaan Iranin pelosta, suostuisi seisomaan Israelin kanssa sotilaallisen sateenvarjon alla ilman tällaista ratkaisua, pettäen siten Palestiinan asian. Ratkaisu on suvereeni mutta demilitarisoitu Palestiinan valtio, suunnilleen vuoden 1967 rajojen sisällä, pääkaupunkinaan Itä-Jerusalem.”
Snehin mukaan Länsirannan alueesta 78 prosenttia tulisi Israelille, 22 prosenttia Palestiinalle. Jotkut israelilaiset joutuisivat muuttamaan, mutta taloudelliset edut kokonaisuudessaan olisivat valtavat.
Tämän liiton myötä mahdollistuisi toinenkin liitto: Kreikan, Kyproksen ja Israelin liitto. Israel voisi Snehin mukaan olla voimakkain valtio Kaspianmeren ja Gibraltarin välillä.
Sneh on ollut korkeana upseerina asevoimissa terveydenhoidon puolella, mutta myös aktiivinen politiikassa. Hän on istunut parikymmentä vuotta knessetissä vasemmiston edustajana ja hallituksessa lyhyempiä aikoja.
Vasemmiston aika on nyt ohi Israelissa, ja hahmoteltu liitto näyttää syntyvän ilman palestiinalaisten huomioon ottamista. Heihin Netanjahu ei ole ehtinyt panostaa, sen sijaan Saudi-Arabian tapahtumien jälkeen on pitänyt varmistaa tämän maan ja pienempien arabimaiden suhtautumista Israeliin.
Viime kuussa Israelin pääesikuntapäällikkö tapasi saudivirkaveljensä, jolloin Jerusalemissa sanottiin: ”Saudien on tehtävä päätös. Heidän pitää päättää, haluavatko he tulla lähemmäksi Israelia, säilyttää liiton Yhdysvaltain kanssa ja toteuttaa uudistuksia, esimerkiksi sallia naisten ajaa autoa, vai haluavatko he kääntyä toiseen suuntaan ja muuttua diktatuuriksi, joka eliminoi vastustajiaan vieläkin tehokkaammin kun Vladimir Putin.”
Siteerattuaan tätä Al-Monitor -nettisivustoa kolumnisti Ben Caspit siteerasi myös israelilaista ministeriä, jonka mukaan ”Israelin kansallinen turvallisuus ja Iranin uhka ovat meille tärkeimmät, kun taas Saudi-Arabian sisäiset asiat ovat meille vähemmän tärkeitä ja kiinnostavia”. Presidentti Barack Obama kiinnitti huomiota demokratiaan, esimerkiksi Egyptissä, mutta Trump toimii toisin. Hänen mielestään Iranin kysymys on tällä hetkellä tärkeämpi kuin demokratia.
Caspit toteaa edelleen, että pääministeri Netanjahulla on ennen näkemättömän suuri vaikutusvalta Valkoisessa talossa. Sen vuoksi raportit Israelin ja Saudi-Arabian välisestä salaisesta liitosta eivät herätä protesteja.
Tähän liittyvät myös Trumpin vävyn Jared Kushnerin kaavailut Lähi-idän uudesta järjestyksestä, joka vahvistaisi Israelin ja heikentäisi palestiinalaisten asemaa.
Yleiskuvioon liittyvät myös jännitteet Israelin ja Turkin välillä. Netanjahun mukaan Turkin taloutta hoidetaan huonosti ja presidentti Erdoğan haukkuu häntä joka toinen viikko Hitleriksi.
uutiskirje 
