Kansalaiset eivät vastedes voi valita pientä yksityistä terveyspalveluntuottajaa, jos maakuntakaavailut menevät läpi nykyisin ehdoin. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL huomauttaa, että palvelut rajautuvat suurille toimijoille hankintalain takia.
– Tässä ollaan selkeästi rajoittamassa toimintaa, JHL:n kansainvälisen edunvalvonnan erityisasiantuntija Johanna Värmälä sanoo.
Nykyisin pienet ja keskisuuret terveydenhuolto- tai sairaanhoitopalveluita tarjoavat yritykset ostavat monissa tapauksissa vaativammat laboratorio- tai kuvantamispalvelut sekä mm. välinehuollon sairaanhoitopiireiltä tai niiden julkisyhteisöiltä.
Tämä ei onnistu enää, jos ja kun perustettavat sote-keskukset yksityistetään ja hankintalain tiukennukset astuvat voimaan, JHL varoittaa.
Järjestön mukaan hallituksen linjaukset jättävät sosiaali- ja terveyspalvelut suurten yksityisten toimijoiden temmellyskentäksi. Suomessa ei ole alalla toimivia voittoa tuottamattomia säätiöitä.
JHL:n suunnittelupäällikkö Vesa Mauriala huomauttaa, että kansalaisille tärkeintä olisi saada sosiaali- ja terveyspalvelut sujuvasti. Heille pitää taata aito valinnanvapaus, jos valinnanvapautta halutaan. Pienet alan yritykset tarvitsevat Maurialan mukaan vastaisuudessakin julkisen sektorin tukipalveluyhtiöiden palveluja.
– Tarvitaan niin kuntien ja maakuntien yhteisiä tukipalveluyhtiöitä kuin sairaaloiden omia tukipalvelutoimintoja.
”Hallitus keksi 0,5 miljoonan euron rajan”
Tukipalveluyhtiöiden mahdollisuus tarjota palveluja yksityisen sektorin toimijoille on kaatumassa hankintalain muutoksiin.
Hallitus kiristi hankintalakia ns. ulosmyynnin osalta reilusti tiukemmaksi kuin Euroopan unioni sallisi. Toisin sanoen hallitus rajoittaa julkisten toimijoiden mahdollisuuksia tarjota palveluja yksityisille yrityksille ja kolmannelle sektorille.
Tammikuusta lähtien julkisomisteinen yksikkö saa myydä palveluita ulos korkeintaan 5 prosenttia liiketoiminnastaan. Missään tapauksessa myynti ei saa ylittää 500 000 euron rajaa.
Sosiaali- ja terveysalan palveluiden osalta laki astuu voimaan tammikuussa 2022.
Mauriala ihmettelee hallituksen linjausta, sillä EU sallisi ulosmyynnin 20 prosenttiin saakka. Direktiivissä ei liioin mainita minkäänlaista rajasummaa.
Yhteistyön mahdollisuudet säilytettävä
Maakuntien ja kuntien yhteistyömahdollisuuksien rajaaminen yksityisen sektorin kanssa jättää pelikentän suurille kansainvälisille toimijoille, sanoo JHL:n Värmälä.
– Maakunnat ollaan asettamassa tilanteeseen, jossa ne eivät pysty tuottamaan esimerkiksi laboratorio- ja kuvantamispalveluja yksityiselle palveluntuottajalle eikä maakunnan omistamalle yhtiömuotoiselle sote-keskukselle.
Kyse on palvelukokonaisuudesta, JHL painottaa. Jos halutaan pitää pienet tuottajat mukana ja tarjota asukkaille valinnanvapautta, maakunnille ja niiden omistamille julkisyhteisöille pitäisi antaa nykyisten sairaanhoitopiirien kaltainen mahdollisuus toimia markkinoilla.
– Maakunnalla pitäisi olla mahdollisuus tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, Värmälä sanoo.
JHL huomauttaa, että monessa tapauksessa yksityisen palveluyrityksen tarjoama laatu ja välineistö eivät yllä julkisen sektorin tasolle. Siksi julkisia toimijoita tarvitaan pienten ja keskisuurten yksityisten toimijoiden tukena.
uutiskirje 
