KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Meidän tulee muuttaa maailmankuvaamme: ”On kysyttävä, kuinka ympäristökriisiä ylläpitävä kasvatusajattelu voidaan ylittää”

Olkiluotoon rakennettava maailman suurin ydinjäteonkalo on Veli-Matti Värrin mukaan esimerkki siitä, että suljemme ympäristökriisin ja sen seuraukset pois ajatuksistamme.

Olkiluotoon rakennettava maailman suurin ydinjäteonkalo on Veli-Matti Värrin mukaan esimerkki siitä, että suljemme ympäristökriisin ja sen seuraukset pois ajatuksistamme. Kuva: All Over Press/Mauri Ratilainen

Hyvätkin teot jäävät kosmetiikaksi, jos maailmaa koskeva ymmärrys säilyy entisellään.

Esko Harni
9.12.2018 12.23

Jotta elämä maapallolla voisi jatkua, on meidän muutettava ajatteluamme suhteessa luontoon, mutta myös kasvatukseen. Näin kertoo kasvatustieteen professori ja filosofi Veli-Matti Värri juuri julkaistussa teoksessaan Kasvatus ekokriisin aikakaudella.

Vaikka puhumme yhä enemmän kestävästä kehityksestä ja tietomme on lisääntynyt luontoa säästävistä innovaatioista, ovat ajattelumallimme säilyneet silti luontoa esineellistävänä. Tästä syystä hyvätkin teot uhkaavat jäädä ainoastaan kosmetiikaksi.

– Keskeistä on ymmärtää, että meidän tulee muuttaa maailmankuvaamme, joka ymmärtää luonnon ensisijaisesti omistuksen ja hyödyntämisen kohteena. On kysyttävä, kuinka ympäristökriisiä ylläpitävä kasvatusajattelu voidaan ylittää, Värri kertoo.

”Nykyinen elämäntapa ja siihen liittyvät ajattelu- ja toimintatavat eivät ole yliluonnollisia, vaan alkuperältään historiallisia, siis ihmisten luomia.”

Ongelmallinen suhteemme luontoon tiivistyy siihen, että suljemme ympäristökriisin ja sen aiheuttamat seuraukset pois ajatuksistamme. Suomeen rakennettava maailman suurin ydinjäteonkalo on tästä Värrin mukaan kuvaava, ja ennen kaikkea symbolinen esimerkki.

– Hautaamme ongelmat onkaloon luottaen siihen, että tulevaisuuden teknologia selvittää jättämämme sotkut. Ilmastonmuutos ja radioaktiivinen plutonium ovat juuri tällaisia ilmiöitä, joita emme hallitse ja joita emme halua alituisesti ajatella. Siksi torjumme ne ajattelumme ulkopuolelle.

Nyt kasvatus tuottaa kulutuskeskeistä yksilöllisyyttä

Kasvatusyhteisöjen – aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin – tulisi Värrin mukaan sanoutua irti edellä mainitusta ajattelutavasta. Ekologisesti kestävä suhde ympäristöön vaatii globaaleja normeja, mutta myös kasvatusajattelua, joka voisi johtaa kestävämpään luontosuhteeseen.

– Ympäristökriisin keskellä meidän on kriittisesti tarkasteltava, millä tavoin koulutus- ja kasvatusinstituutiot ottavat toimintansa lähtökohdissa huomioon aikamme ympäristökriisin, ja pyrkivät vallitsevan tuhoisan elämänmuodon ylittämiseen.

Muutos on Värrin mukaan tapahduttava ennen kaikkea uusliberalismille tyypillisessä kilpailuideologiassa, joka ruokkii yhteiskunnan polarisoitumista ja vahvistaa yksilökeskeistä kulutusta.

Tällaisen ideologian ohjaamana suomalaisessa koulutusajattelussa siirryttiin 1990-luvulla sivistysideaaleista kohti kilpailuideologiaa. Koulutus muuttui hiljalleen kulutushyödykkeeksi, jota alettiin arvioida puhtaasti taloudellisin perustein.

– Näissä oloissa kasvatus- ja koulutusyhteisöistä muodostui vähitellen talouden välineitä, joiden oppisisällöt perustuvat viime kädessä hyötyajatteluun. Vahvistaessaan eriarvoistumista ja kulutuksellista elämänasennetta tällainen kehitys on pitkällä tähtäimellä kestämätöntä niin demokratian ihanteiden kuin ekologisten realiteettien kannalta.

Veli-Matti Värri.

Veli-Matti Värri.

Luontosuhteen palauttaminen

Mitä ympäristökriisin kannalta kestämättömälle kasvatus- ja koulutusajattelulle on sitten tehtävissä?

– Aluksi on ymmärrettävä, että nykyinen elämäntapa ja siihen liittyvät ajattelu- ja toimintatavat eivät ole yliluonnollisia, vaan alkuperältään historiallisia, siis ihmisten luomia.

Ympäristökriisin värittämä aikakautemme vaatii ihmiskeskeisen ajattelun ylittämistä: myötä- ja vastuuntunnon pedagogista laajentamista myös luontoon.

– Meidän on palautettava muistiimme, ja herätettävä tuleville sukupolville tietoisuus siitä, että olemme – ja olemme aina olleet – kiinnittyneitä luontoon. Se, että olemme aina lopulta luonnosta riippuvaisia.

Millaista sitten on kasvatus, joka kykenisi ylittämään nykyisen, ympäristön kannalta kestämättömän tilanteen?

– Ruumiillisella tasolla se on kasvatusta, joka luo ja ylläpitää empatiaa, kohtuuden hyveitä, arvosuhteita, kuvittelukykyä: tiivistäen sanottuna laaja-alaista eettistä toimintakykyä. Kouluista voi muodostua kestävää luontosuhdetta edistäviä vain, jos koko koulu vuorovaikutuksineen, rakenteineen ja tapahtumineen pyrkii toteuttamaan toiminnassaan ekologisia arvoja ja periaatteita, Värri kertoo.

Veli-Matti Värri: Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino 2018. 186 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Entinen varapuhemies, kansanedustaja Juho Eerola julkaisi somessa kuvan, jossa irvistää ja venyttää silmiään.

Orpon uusin nollatoleranssi rasismille täytti äsken kolme kuukautta, pian nähdään, oliko se tälläkin kertaa pelkkää sanahelinää

Gazassa eletään kurjuuden keskellä, mutta Suomi tiivistää puolustusyhteistyötä Israelin kanssa.

Asekauppa Israelin kanssa lopetettava, vaativat Koskela ja Honkasalo

Vähävaraisten avun tarve on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti.

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

Monen kansainvälisen opiskelijan asema on tukala.

Kansainvälisille opiskelijoille lupaillaan liikaa: Jopa 40 prosenttia päätyy leipäjonoon

Uusimmat

Hongkongilaiset nuoret katselivat tulipalossa mustuneita tornitaloja Tai Pon lähiössä joulukuun alussa.

Kiina kiristi otettaan Hongkongista

Bapi Mondal ja vaimonsa Shanti. Ilmastonmuutos on pakottanut pariskunnan hylkäämään perinteiset elinkeinonsa Sundarbansin mangroverannikolla ja muuttamaan tehdastöihin Bangaloreen.

Sundarbansin kansanviisaus katoaa nuorison vaeltaessa kylistä kaupunkeihin

Entinen varapuhemies, kansanedustaja Juho Eerola julkaisi somessa kuvan, jossa irvistää ja venyttää silmiään.

Orpon uusin nollatoleranssi rasismille täytti äsken kolme kuukautta, pian nähdään, oliko se tälläkin kertaa pelkkää sanahelinää

Gazassa eletään kurjuuden keskellä, mutta Suomi tiivistää puolustusyhteistyötä Israelin kanssa.

Asekauppa Israelin kanssa lopetettava, vaativat Koskela ja Honkasalo

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus vie 50000 työttömältä kuntouttavan työtoiminnan 1,6 miljoonan säästön takia

 
02

Köyhiltä leikataan samaan aikaan, kun jopa 17 miljoonaa euroa lisätään byrokratian pyörittämiseen

 
03

Taloutta on potkittu liikkeelle 15 vuotta yritysten vero- ja maksuhelpotuksilla, ainoa tulos on osinkojen kasvu

 
04

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

 
05

Furuholm Orpolle toimeentulotuen leikkauksesta: Eikö teitä hävetä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja lisääntyy Afrikassa

12.12.2025

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

12.12.2025

Kansainvälisille opiskelijoille lupaillaan liikaa: Jopa 40 prosenttia päätyy leipäjonoon

12.12.2025

”Joka päivä tulee lisää perheitä, jotka eivät selviä ilman apua” – Pelastusarmeijan joulupadat kaduille maanantaina

12.12.2025

Mai Kivelä: Valtion pyydettävä anteeksi saamelaisilta

12.12.2025

Kontula vastustaa tiedustelulakien ”palomuurisääntelyn” heikennyksiä

12.12.2025

Vapaaehtoiset suojelevat Bangladeshin viimeisiä villejä norsuja

12.12.2025

Matka syrjäiseltä saarelta mammografiaan on monelle naiselle liian pitkä

12.12.2025

”Julma epädemokraattinen prosessi”

12.12.2025

Parhaat ilmastoratkaisut kootaan ratkaisujen aittaan

11.12.2025

Miss Suomi -organisaatio pystyy siihen, mihin pääministeri Petteri Orpo ei

11.12.2025

Sota vei miljoonilta syyrialaislapsilta mahdollisuuden käydä koulua

11.12.2025

Putin ja Trump jakavat saman äärioikeistolaisen ideologian, Li Andersson sanoo ranskalaislehdessä

11.12.2025

Intian rannikkojen naiset tekevät hiljaista mangrovekumousta

11.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään