Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK julkaisi alkuviikosta ilmasto-ohjelman, joka on samalla järjestön ensimmäinen ilmastokärjellä etenevä ohjelma.
Ohjelman lähtökohtana on, että kestävillä maa- ja metsätalouskäytännöillä voidaan tehostaa kasvillisuuden ja maaperän hiilensidontaa, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla turvata kotimainen ruuan- ja puuntuotanto. Näin asian muotoili tiedotustilaisuudessa ympäristöjohtaja Liisa Pietola, joka samalla korosti, että ilmastonmuutoksen ratkaisun avaimet ovat juuri MTK:n toimialoilla.
Ilmastovaikutusten arviointia varten MTK ehdottaa, että otetaan käyttöön hiilitase, jossa kasvillisuuden hiilidioksidin sidonta vähennetään kasvihuonekaasupäästöistä tuotetta tai hehtaaria kohti. Ohjelmassaan MTK alleviivaa, että tutkimusta maaperän merkityksestä on tarkennettava ja energiatehokkuuteen panostettava.
Eläinperäiset tuotteet ongelma
Suomalaiseen ruuantuotantoon ennen kaikkea eläinten oikeuksien näkökulmasta perehtynyt Mai Kivelä näkee MTK:n ohjelman suurimpana puutteena sen, että siinä sivuutetaan kokonaan eläinperäisen tuotannon vähentämisen välttämättömyys.
– Ilmastonmuutoksen kannalta on aivan ratkaisevaa, kuinka paljon ruokajärjestelmämme perustuu eläinperäisten tuotteiden kulutukseen. Tästä on laaja tieteellinen yhteisymmärrys kansainvälisestikin. On todella suuri ongelma ja ohjelman heikkous, mikäli MTK ohittaa tämän keskeisen kysymyksen kokonaan.
Maatalouspolitiikan tärkein tavoite Kivelän mielestä olisi siirtyä sellaiseen ruokajärjestelmään, jossa ruokaturva perustuu ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen tehokkaaseen estämiseen ja jossa eläinten oikeudet huomioidaan.
– On kuvaavaa, että MTK:n ilmasto-ohjelmassa puhutaan ”eläinaineksesta”, joka on täysin päinvastaista mitä moderni eläintutkimus meille kertoo eläinten kyvyistä ja yksilöarvosta, Kivelä sanoo.
Viljelijöiden ei pidä tyytyä osaansa
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvosteli tiedotustilaisuudessa suomalaista maatalouspolitiikkaa, jolla estetään tehokasta ja tuottavaa maataloutta. Hän myös harmitteli MTK ympäristöluotain -kyselyn tulosta, jonka mukaan ympäristöahdistus on laajaa viljelijöiden keskuudessa, sillä viljelijäthän ”ovat hyväntekijöitä, koska ovat hiilensitojia”.
Kivelä sanoo olevansa Marttilan kanssa samaa mieltä siinä, että maanviljelijät pitää nähdä ilmastonmuutoksen torjunnan sankareina, eikä ongelmana.
– Tämä vaatii kuitenkin sitä, että ruokajärjestelmä muutetaan aidosti kestäväksi. Tähän muutokseen tarvitaan juuri sellaista ajattelua, että viljelijät eivät tyydy osaansa ongelman aiheuttajina, vaan haluavat olla toimijoita, jotka voivat aidosti luoda kestävämpää yhteiskuntaa muuttamalla ruoantuotantotapoja.
Totta on Kivelän mukaan myöskin se, että maataloussektori voi ja sen pitää muuttua merkittäväksi hiilinieluksi.
– Eli Suomessakin on valtava potentiaali päästä päästöjen nollaukseen viljelystapojen muutoksella.
Sen sijaan maatalouspolitiikan linjan hän näkee toisin.
– Nykyjärjestelmä perustuu nimenomaan lyhytnäköiseen tehokkuuteen ja tuottavuuden maksimoimiseen. Tästä kärsivät erityisesti eläimet.
Nurmikkoa vai palkokasveja?
Suomalaisen lihan tuotannolla on vaikutusta kasvihuonepäästöissä. Se myönnetään MTK:ssa. Mutta samalla muistutetaan, että päästöpuolta tasoittaa nurmivaltaisen ruokinnan suuri hiilensidonta. Tämä tulisi MTK:n mielestä huomioida ilmastovaikutusten kokonaisarvioissa.
Kivelä puolestaan muistuttaa, että koko maailmassa suurin yksittäinen maankäytön kohde on eläintuotanto, ja Suomenkin peltoalasta 80 prosenttia on valjastettuna rehukäyttöön. Kaikista välttämättömin muutos hänen mielestään on siirtyä pois eläinintensiivisestä ruoantuotannosta ruokajärjestelmään, joka perustuu kasvissyöntiin.
– On kuitenkin totta, että laidunnus kohtuullistaa päästöjä. Karjaeläinten laiduntaminen voi myös edistää luonnon monimuotoisuutta, mutta tämä vaatii sen, että laidunnus tapahtuu riittävän pienessä mittakaavassa.
Nykyisellä tehotuotannon skaalalla tähän kuitenkaan ole Kivelän mukaan mahdollisuuksia.
– Sitä paitsi monilla nurmialueilla olisi mahdollista tuottaa ihmisille kelpaavaa viljaa tai palkokasveja. Tämä olisi ympäristön kannalta parempi kuin nurmen käyttäminen rehuna eläintuotannon kautta ihmisille.
Vastuun ulkoistamista
MTK:ssa korostetaan, että ilmaston kannalta parasta on, kun Suomessa on tuottava metsä, tuottava pelto ja tuottavat eläimet. Ja jos asiaa katsotaan maailmanlaajuisesti, niin suomalainen lihan- ja maidontuotanto on järjestön mukaan paljon ympäristöystävällisempää kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Liha ja maito kannattaa siis ennemmin tuottaa Suomessa.
Mai Kivelä pitää kyseistä tapaa vastuun ulkoistamisena.
– ”Mieluummin Suomessa kuin ulkomailla” -perustelu on tuttu, oli kyse sitten turkistarhauksesta tai tehotuotannosta. Se ei kuitenkaan ole hyvä perustelu. Meidän tehtävämme on määritellä mikä on eettistä ja kestävää ja toimia sen mukaisesti. Ei lapsityövoimakaan ole sallittua sillä perusteella, että sitä tapahtuu ulkomailla, sanoo Mai Kivelä.
Kivelä löytää MTK:n ohjelmasta vielä yhden hyvän tavoitteen: ”Luodaan lisää kannusteita maaperän hiilipitoisuutta lisäävien syväjuuristen valkuaiskasvien viljelyyn, mikä turvaa myös valkuaisomavaraisuutta”.
– Eli lisää kestävää kasviproteiinin tuotantoa Suomeen!
Kivelä on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Hän on myös puolueen eduskuntavaaliehdokas.
uutiskirje 
