Tiedot palkansaajan tuloista ilmoitetaan vuoden alusta lähtien kuukausittain tulorekisteriin, virallisemmin tulotietojärjestelmään. Ilmoituksen tekee työnantaja.
Rekisterin on määrä helpottaa esimerkiksi työtapaturmasta tai ammattitaudista tulevan päivärahan määrittämistä. Hakemukseen ei tarvita erillistä paperista palkkalaskelmaa. Myös uuden verokortin hankkimisen pitäisi helpottua. Palkansaaja voi tarkistaa myös, onko työnantaja maksanut eläkemaksut oikein.
Tulorekisteriä käyttävät verohallinto, Kela, työttömyysvakuutusrahasto, työeläkelaitokset ja Eläketurvakeskus ETK.
Vuoden 2020 alusta tulorekisteriä hyödyntävät näiden lisäksi mm. työttömyyskassat, potilasvakuutuskeskus ja ulosotto. Tuolloin tulorekisteriin ilmoitetaan myös eläketulot ja etuudet.
Kansalaiset voivat tilata omia tulotietojaan koskevan otteen tulorekisteristä.
Syrjäytymisvaaraa yritetään pienentää
Ilman koulutusta ja työpaikkaa olevat 16–29-vuotiaat halutaan saada nykyistä paremmin koulutukseen.
Vuoden alusta syrjäytymisvaarassa oleva nuori pääsee Kelan järjestämään nuorten ammatilliseen kuntoutukseen ilman sairaus- tai vammadiagnoosia. Nuoren toimintakyvyn pitää olla alentunut ja hänellä on oltava tarve kuntoutukseen.
Kuntoutusrahaa maksetaan nuorelle koko ammatillisen kuntoutuksen ajan.
Työttömän opinto-oikeus laajenee
Työtön voi vuoden alusta lähtien opiskella ansioturvaetuudella korkeintaan kuusi kuukautta, kunhan opinnot tukevat hänen ammatillisia valmiuksiaan tai yritystoimintaansa. Ehtona on, että työtön on yli 25-vuotias. Opintojen takia ei saa kieltäytyä tarjotusta työstä.
Tähän saakka opiskelu on hyväksytty osaksi ansiosidonnaista työttömyysetuutta vain, jos TE-keskus on todennut hakijan koulutustarpeen. Vastedeskin opinnoista tulee ilmoittaa TE-keskukseen.
Kaikki työttömät voivat osoittaa aktiivimallin vaatimaa aktiivisuutta sivutoimisilla opinnoilla. Tarkastelujaksolla opintoja pitää olla ainakin viitenä päivänä. Opinnot otetaan huomioon enintään kuuden kuukauden ajalta.
Sivutoimiseksi opiskeluksi katsotaan myös vapaan sivistystyön oppilaitosten, eli kansalais- ja työväenopintojen, kurssit.
Työttömyysmaksu pienenee, eläkemaksu nousee
Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu pienenee 1,5 prosenttiin vuoden 2018 1,9 prosentista. Maksu pidätetään bruttopalkasta.
Myös työnantajan maksama osuus pienenee 0,65 prosentista 0,5 prosenttiin palkkasummasta. Jos palkkasumma ylittää 2 085 500 euroa vuodessa, työnantajan osuus on ylittävältä osuudelta 2,05 prosenttia. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 2,6 prosenttia.
Palkansaajien työeläkevakuutusmaksut nousevat 0,40 prosenttiyksikköä.
Alle 53-vuotiailta ja yli 62-vuotiailta peritään 6,75 prosenttia eläkevakuutusmaksua vuoden alusta lähtien. 53 – 62-vuotiaat maksavat 8,25 prosenttia.
Työnantajan osuus eläkevakuutusmaksusta laskee kilpailukykysopimuksen mukaisesti 0,40 prosenttiyksikköä. Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,35 prosenttia.