On ollut epäilyjä, että journalismi kuihtuu maksajien puuttuessa. Monissa maissa 10–15 prosenttia ihmisistä on valmis maksamaan myös digisisällöistä. Näin sanoo tutkija, tohtori Merja Myllylahti Uuden-Seelannin Auckland University of Technologyn (AUT) tutkimuskeskuksesta.
Facebookin ja muun sosiaalisen median sekä perinteisen lehdistön tulonmuodostusta tutkinut Myllylahti ei ole näkemyksineen yksin. Medialiiton tutkimusten mukaan luottamus perinteiseen mediaan on kasvanut.
Marraskuussa pidetyillä Mediapäivillä ulkomaiset gurut todistivat myös journalismin roolista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hyökkäykset mediaa vastaan ovat synnyttäneet momentumin, jossa journalismin arvostus on kasvanut. Se pitäisi osata käyttää hyväksi.
Perinteisen median tulonmuodostus on haastavassa tilanteessa. Myllylahti on omassa tutkimuksessaan laskenut, että mediatalojen tulot Facebookista verkkosivuille tulevasta liiketoiminnasta olivat 0,03–0,04 prosenttia kokonaistuloista. Postauksista tulot ovat tätäkin niukemmat.
Hän toteaakin, että media ei tee tuloja jakamalla ilmaiseksi sisältöään verkossa. Hänen mukaansa maksumuureja kiinnostavampi ilmiö on lukijoiden halukkuus maksaa lahjoitusten ja jäsenyyksien muodossa.
Kansan Uutisten lukijoille tutulla brittilehdellä The Guardianilla on jo miljoona vapaaehtoista lahjoittajaa tai jäsenmaksun maksajaa. Suomessa lahjoittaminen on tehty äärimmäisen hankalaksi eikä osakeyhtiö voi kerätä lahjoituksia.
Selkein tapa tukea hyvää journalismia on printti- ja/tai digilehden tilaaminen. Myllylahden tyrmäävistä luvuista huolimatta verkon ansaintalogiikka toimii ainakin osittain laajasti leviävissä medioissa. Iltapäivälehdet, Helsingin Sanomat ja Kauppalehti ovat tyyppiesimerkkejä.
Näiden vahva asema kertoo, että isot pärjäävät. Rajallisesti yhdelle alueelle keskittyvät paikallislehdet saattavat selviytyä tulevaisuudessakin hyvin.
Globalisaation rinnalle on noussut glokalisaatio, yhteisöllisyyden ja osallistumisen kokemisen tärkeys. Paikallislehdet voivat osoittautua paikallisilla mainosmarkkinoilla sitkeiksi sisseiksi Facebookin ja muun sosiaalisen median puristuksessa.
Sananvapauden puolestapuhujana itsensä profiloiva Helsingin Sanomat dissasi taannoin pääkirjoituksessaan puolueita lähellä olevia lehtiä. Eniten viestissä harmitti se, että lehti välitti virheellistä tietoa.
Puolueiden verkkosivut eivät ole korvanneet mediaa. Lehdistötuki lopetettiin vuosia sitten, ja puolueita lähellä olevien lehtien tukirahoituspäätökset siirtyivät puolueille.
Puolueita lähellä olevat lehdet ovat uudistaneet ja siirtyneet vahvasti verkkoon, kuten muukin media. Irrallaan muusta mediamarkkinasta ei ole tulevaisuutta.
Kansan Uutiset uudistuu voimakkaasti vielä ennen vaaleja. Tähän tarvitaan myös teitä, hyvät lukijat. Asiaan palaamme ensi vuoden puolella.
Vuodenvaiheessa rentoudutaan, otetaan ilo irti juhlasta ja arjesta. Ensi vuonna jatkamme entistä energisemmin.
Monille meistä vaalit on inspiroiva juttu. Kansan Uutiset on vahvasti tekemässä vasemmiston vaalivoittoa journalistisella panoksellaan.
lehti 