Poliittinen muisti on lyhyt, mutta voiko se olla näin lyhyt? Joulusta on nyt kuukausi, ja juuri joulun alla eduskunnassa äänestettiin kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotuksesta luopumisesta. Se oli käytännössä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen leikkaus ja nipsaisi samalla työttömiltä ja sairailtakin.
Juha Sipilän hallituksen kaudella kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia leikataan reaalisesti 3,4 prosenttia suhteessa siihen, että indeksejä ei olisi jäädytetty.
Joulun alla eduskunnassa kerrottiin, että ennen uusinta leikkausta jäädytykset olivat pudottaneet 26 000 eläkeläistä köyhyysrajan alapuolelle ja Kelan arvion mukaan vuonna 2019 sinne putoaa 5 000 eläkeläistä lisää.
Tätä taustaa vasten tuntuu aika julkealta, että pääleikkuri, valtiovarainministeri Petteri Orpo heittäytyy nyt eläkeläisten ystäväksi. Kokoomuksen vaaliristeilyllä Orpo kertoi kuulleensa Prisman ovella, ettei asumisen kulujen kasvu enää vastaa eläkkeiden kehitystä ja pohti uudistuksia eläkkeet määrittävään kulutuskoriin.
Lausunto herättää vakavaa huolta valtiovarainministeriön toimintakyvystä. Se kykenee kertomaan, mikä on kestävyysvaje vuonna 2070, mutta ei informoimaan ministeriä siitä, että elinkustannukset nousevat tässä ja nyt nopeammin kuin eläkkeet.
Kansanedustaja Paavo Arhinmäki harmitteli maanantaina Orpon myöhäistä käyntiä Prismassa.
”Jos Petteri Orpo olisi vierailut Prismassa jo joulukuun alussa, ehkä hän olisi jättänyt tekemättä tämän vuoden indeksijäädytykset eläkkeisiin, työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan ja muihin etuisuuksiin”, Arhinmäki piruili Facebookissa.
Eläkeläisten kulutus poikkeaa muista väestöryhmistä, totesivat ekonomistit Olli Kärkkäinen ja Mauri Kotamäki selvityksessä, joka on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä vuonna 2017. Artikkelin aihe oli eläkeläisköyhyyden vähentäminen.
Artikkelin mukaan eläkeläisten inflaatio on vuodesta 2016 ollut muita nopeampaa, koska he käyttävät keskimääräistä enemmän tuotteita, joiden hinnat ovat nousseet nopeammin. Näitä ovat olleet muun muassa elintarvikkeet, terveyspalvelut, sähkö ja vesi. Kansaneläkkeeseen samaan aikaan tehdyt neljä tasokorotusta ovat kuitenkin jopa parantaneet eläkkeiden ostovoimaa.
Selvityksen mukaan nyt tehokkain tapa alentaa eläkeläisköyhyyttä olisi takuueläkkeen korottaminen tuhanteen euroon. Tänä vuonna täysi takuueläke on 784 euroa kuukaudessa.
Takuueläkkeen korotuksen hinnaksi laskettiin toissa vuonna 360 miljoonaa euroa. Vaalitenteissä kannattaa kysyä Orpolta, onko hän valmis todellisiin tekoihin eläkeläisten puolesta.
uutiskirje 