Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorosta on riittänyt puhetta viime päivät, niin tässäkin lehdessä. Yksi mielenkiintoinen asia siinä on kuitenkin jäänyt käytännössä käsittelemättä.
VM:n virkamiehet nimittäin varoittavat Suomen vientitakuiden määrästä. Sinänsä varoitteluun on ihan hyvä syy, sillä Suomen valtion vientitakuulaitos Finnvera on myöntänyt vientitakuita jo reilusti yli 20 miljardin edestä.
Yksinkertaistettuna vientitakuu on nimensä mukaisesti takuu, jonka valtio myöntää kahden yrityksen väliselle kaupalle. Takuuta tarvitaan muun muassa siinä tapauksessa, kun pankit eivät uskalla kantaa koko riskiä. Silloin peliin astuu aktiivinen valtio, joka ottaa riskin kantaakseen. Valtio kun ei konkurssiin voi mennä, toisin kuin yritykset.
Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kuvasi tällaista tilannetta markkinapuutteeksi, ja sellaisia tilanteita on yllättävän usein markkinataloudessa.
Erityisesti Suomessa vientitakuille on paljon kysyntää. Varsinais-Suomen niin kutsuttu talousihme on pitkälti rakennettu valtion vientitakuiden varaan. Kun Turun telakka ilmoittaa isosta laivatilauksesta, on Finnveralla näppinsä mukana kaupassa.
Ja ei, tämä ei tarkoita, etteikö tähän tarvittaisi myös hyvää yksityistä sektoria. Turun telakan saksalaiset omistajat ovat mahdollistaneet laivanrakentamisen, jota valtio sitten tukee takaamalla lainoja.
Eikä kyse ole pelkästään laivanrakentamisesta. Nokia tarvitsee vientitakuita, kun se solmii isoja tietoverkkosopimuksia. Samoin metsäteollisuus tarvitsee valtion apua suurissa kaupoissa.
Suomen talouskasvua onkin kannateltu monin tavoin aktiivisen valtion avulla. Vuonna 2013 Finnvera oli myöntänyt vientitakuita reilun 10 miljardin edestä, mutta toissavuonna niitä oli myönnetty jo reilusti yli 20 miljardin edestä.
Finnvera ei tietenkään ole mikään suomalainen erikoisuus, vaan vastaava vientitakuulaitos löytyy kaikista teollisuusmaista. Suomessa sille on vain huomattavasti enemmän kysyntää johtuen vientituotteista, jotka ovat ”hyvin suuria, kalliita tuotteita, joiden takaisinmaksuaika on pitkä”, kuten Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kuvaili Ylen jutussa toissavuonna.
Siinä mielessä ei ollut yllätys. että kun valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro oli julkistettu, julkaisi Finnvera tiedotteen, jossa kerrottiin vientitakuiden tärkeydestä.
Niinpä, aika moni varsinaissuomalainen työpaikka olisi jäänyt syntymättä ilman riskiä ottavaa valtiota. Samalla on tietenkin hyvä muistaa, että riskit voivat johtaa todella suuriin taloudellisiin tappioihin, jos huonosti käy.
”Ostajaan liittyvän riskin analysointi on meidän ykkösjuttumme”, Finnveran toimitusjohtaja sanoi Ylen jutussa.
Ja kun valtion virkamies hoitaa tuon hommansa hyvin, kiittää siitä paitsi työntekijä, myös yritys ja sen maksimaalista voittoa tavoittelevat omistajat. Ympäristö on sitten asia erikseen, mutta palataan siihen myöhemmin.
uutiskirje 