Puiden hyvinvointi on suurelta osin metsän tiaisten ja tikkojen varassa. Jos nämä linnut puuttuvat metsästä, on se vaarassa joutua tuhohyönteisten hyökkäysten kohteeksi. Jotta metsä pysyisi terveenä, olisi tiais- ja tikkakantojen oltava vahvoja.
Juuri ilmestynyt tutkimus Suomen luonnonvaraisten eläinten määristä on hälyttävä! Metsän tiaisten määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa. Syynä on mitä ilmeisimmin pesäpaikkojen puute. Hömö- ja töyhtötiainen ovat kolopesijöitä, mutta ne eivät pesi pöntöissä eivätkä kolopuissa, varsinkaan hömötiainen, vaan haluavat itse kovertaa pesäkolonsa lahoon puuhun. Samalla ne rakentavat muille kolopesijöille pesäpaikkoja.
Lehtipuut ovat soveliaimpia tähän tarkoitukseen ja koivu on erittäin hyvä, samoin haapa. Jotta pieni tiainen kykenisi hennolla nokallaan työstämään puuta, on sen oltava hyvin lahoa ja pehmeää. Tällaisia puita enää harvoin näkee isopuustoisissakaan talousmetsissä.
Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä, mutta nykyisillä hakkuumäärillä tätä tavoitetta on mahdoton saavuttaa, koska hakkuut kohdistuvat suuripuustoisiin metsiin, joissa vanhan metsän monet uhanalaiset lintulajit taistelevat olemassaolostaan. Näihin lajeihin kuuluvat muiden muassa tiaiset ja tikat.
Metsänomistajan kannattaa jo metsän terveyden nimissä jättää harvennusten yhteydessä kasvamaan myös lehtipuita ja säästää lahopuut.
Hömö- ja töyhtötiaisen tulevaisuus näyttää nyt hyvin synkältä, koska nämä linnut ovat lyhytikäisiä ja metsiin ei lahoja lehtipuita muutamassa vuodessa saada pysäyttämään tiaisten määrän romahdusta.
Luin lähes 40 vuotta sitten, että hömötiaisen voi puijata pesimään pöntössä täyttämällä pöntön lahopuupurulla tai pienillä lastuilla. Lintu luulee itse rakentavansa pesäkolon, kun se tyhjentää pönttöä näistä roskista. Kokeilin silloin tuota konstia ja sain hömötiaisen pesimään pöntössäni.
Koska olen hyvin huolissani näistä pienistä ja kauniista tiaisista, aion tänä keväänä ripustella metsään tällaisia pönttöjä, ja kerron tämän vinkkinä muillekin. Metsän tiaisten ahdinkoa ei näillä pöntöillä voida ratkaista, mutta apu se on pienikin apu!
Pystyssä olevia lahopuita ei kannata purun ottoon uhrata, mutta maahan kaatuneita lahopuita voi tähän hyödyntää. Moottorisahan lastu on myös sopivan kokoista pöntön täytteeksi, hienojakoinen sahanpuru sen sijaan ei tähän tarkoitukseen sovellu. Jos linnun saa pesimään pöntössä, niin pönttö kannattaa täyttää uudelleen seuraavinakin vuosina.
Toinen tapa auttaa näitä tiaisia on viedä metsään lahoja lehtipuun runkoja tai ainakin nostaa ylös ja sitoa pystyasentoon maahan kaatuneita lahopuita.
Jorma Heinonen
Laitila
lehti 