Muoviroskakasoja Indonesian ja Thaimaan aurinkorannoilla, paikallisista asukkaista tyhjenevät kaupunkikeskustat Venetsiassa ja Barcelonassa, tirkistelyturismia Intian slummeissa. Matkailu tuottaa eettisiä ongelmia sitä mukaa kuin globaali turismi kasvaa. Maailman vaurastuessa lomamatkojen määrä lisääntyy, mikä jättää jälkensä ihmisiin ja ympäristöön. Usein tuo jälki näkyy nimenomaan kehittyvissä maissa länsimaisten matkailijoiden aiheuttamana.
Nature Climate Change -lehden mukaan lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 20 vuoden aikana, ja vuonna 2036 tehdään jo 7,8 miljardia lentomatkaa. Tällä hetkellä turismi aiheuttaa jopa 8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä, kun liikkumisen lisäksi lasketaan ostosten ja ruokailun ilmastovaikutukset. Samalla matkailu liikuttaa rahavirtoja, ja globaalisti joka kymmenes työpaikka liittyy matkailuun.
Matkailun kuormittavuus näkyy jo nyt yllättävinä ilmiöinä. Viime vuonna Thaimaan kuulu Maya Bay suljettiin matalan sesongin ajaksi koralliriuttojen vaarantumisen takia. Samoin Filippiinien lomasaari Boracay suljettiin puoleksi vuodeksi, jotta matkailun aiheuttama rantojen roskaantuminen saataisiin kuriin. Myös Peru alkaa rajoittaa turistien määrää Machu Picchulla alueen suojelemiseksi. Vaikka matkailu tuottaa tuloja, kaikkea ei voi rahalla ostaa.
Kestävä matkailu edellyttää arvovalintoja ja omien valta-asetelmien tiedostamista.
Epätasa-arvoinen etelä
ja pohjoinen
Reilun matkailun yhdistys on suomalainen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää vastuullisuutta matkailussa. Yhdistys on kiinnittänyt huomiota matkailualueiden eriarvoisuuteen. Yhdenvertaisempaa matkailua globaaliin etelään -hankkeen näkökulmana oli teollisuusmaista eli globaalista pohjoisesta suuntautuvan matkailun vaikutukset kehittyviin maihin eli globaaliin etelään.
Globaalin pohjoisen ja etelän välisten valtasuhteiden taustalla on siirtomaavalta-aika, jolloin kolonialismin oikeutukseksi nähtiin siirtomaavaltojen sivistäminen. Sittemmin pohjoiselta pallonpuoliskolta on matkattu etelään pontimena kehittäminen tai auttaminen. Jälkikolonialistisessa tarkastelussa nämä hyviltä kuulostavat aikeet on usein todettu ylemmyydentunnoksi ja epätasa-arvon pönkittäjäksi.
– Kannustamme matkanjärjestäjiä yhteistyöhön. Paikallisille yhteiskumppaneille tulisi antaa luottamusta ja vastuuta sekä reilu korvaus tehdystä työstä, sanoo vastuullisuuden asiantuntija Anu Häkkinen Reilun matkailun yhdistyksestä.
Matkailussa on vaarana, että pohjoisen ja etelän vaikutussuhde on yksipuolinen, ja teollisuusmaat käyttävät hyväkseen kehittyvien maiden väestöä ja olosuhteita. Samalla kun vapaa liikkuminen on länsimaissa perusoikeus, ei etelän väestöllä ole usein varaa matkustaa pohjoiseen. Kun lennot halpenevat länsimaisille kuluttajille, suurin osa maailman väestöstä ei ole koskaan edes ollut lentokoneessa.
Matkailu ei ole
irti moraalista
Reilu matkailun käsite niputtaa yhteen monta moraalista arvokysymystä. Reilun matkailun yhdistyksen määrittelyssä aihe kattaa kestävyyden, eettisyyden ja vastuullisuuden siten, että läsnä on ajatus tasa-arvoisuudesta ja osallisuudesta. Reilun matkailun kartoituksissa on kysytty muun muassa, millaisia eriarvoistavia stereotypioita matkailu ylläpitää. Tarkastelujen kautta Reilun matkailun yhdistys on tuottanut vastuullisuusohjeistuksen matkailijoille, matkanjärjestäjille ja matkailun viestijöille.
– Kestävä matkailu edellyttää arvovalintoja ja omien valta-asetelmien tiedostamista, huomioi Anu Häkkinen.
Tiedostava matkailija perehtyy etukäteen kohteen historiaan, kulttuuriin ja kieleen. Matkan eteen kannattaa nähdä vaivaa vaikkapa opettelemalla muutama sana paikallista kieltä. Jos esimerkiksi kiinalainen taksikuski ei ymmärrä latinalaisilla aakkosilla kirjoitettua osoitetta, häntä ei kannata halveksia tyhmyydestä. Sen sijaan turisti voi selvittää etukäteen, miten osoite kirjoitetaan kiinalaisilla aakkosilla.
Hitaalla matkalla
näkee enemmän
Perinteisesti matkailussa hehkutetaan nopeutta ja helppoutta, ja löhölomalla on totuttu nostamaan aivot narikkaan. Viime aikojen trendiksi on kuitenkin noussut hidas matkailu ja eettiset valinnat. Junamatkailu on noussut uuteen suosioon myös pitkien matkojen liikennevälineenä.
Anu Häkkinen toteutti keväällä kaukomatkan Thaimaahan raiteita pitkin. Viiden maan kautta kulkenut junamatka kulki Helsingistä Trans-Siperian reitillä. Neljä viikkoa kestävään junailuun sisältyi pysähdykset Moskovassa, Baikal-järvellä, Ulan Batorissa sekä kahdessa Kiinan kohteessa. Kun monimutkainen kolmen maan viisumihässäkkä oli suoritettu, itse junamatkailu oli Häkkisen mielestä rentouttavampaa kuin lentäminen.
– Vältyin epämukavilta lentokenttäkokemuksilta eikä junaan tarvinnut jonottaa. Trans-Siperian juna oli siisti ja tunnelma miellyttävä. Oli hienoa nähdä maiseman hitaasti muuttuvan junan ikkunasta katsellessa, Häkkinen kertoo.
Mieleenpainuvaa oli retki Gobin autiomaahan. Ilman junailua pysähdys Ulan Batorissa ja automatka kylmällä keväisellä aavikolla olisi jäänyt kokematta. Arvokkaita olivat myös kontaktit paikallisväestöön Venäjällä, Mongoliassa ja Kiinassa, joissa juttuun pääsee yllättävän hyvin englanniksi ja älypuhelimen kielenkääntäjän avulla.
Paluumatkan Bangkokista Suomen Häkkinen teki lentämällä. Vastuullisen matkailun toteuttaminen on ihanne, mutta täydellinen eettisyys on vielä hankalaa. Kaukomatkoilla päästöjä väistämättä tulee, sillä Trans-Siperian junat kulkevat dieselillä.
– Ilmastosta huolissaan olevan kannattaa muistaa, että aina ei lomalla tarvitse matkustaa kauas. Myös lähiympäristöstä voi löytyä uutta ja kivaa.