Kilpailukykysopimus (kiky) solmittiin miesvaltaisen vientiteollisuuden vauhdittamiseksi. Tilastokeskuksen mukaan sopimus pidensi kuitenkin nimenomaan naisten työaikaa.
Työvoimatutkimuksen yliaktuaari Pertti Taskinen kirjoittaa Tilastokeskuksen blogissasäännöllisen viikkotyöajan muutoksen olleen täysin sukupuolittunut. Naisilla työaika kasvoi lähes puoli tuntia, kun taas miehillä ei ole muutosta vuosien 2016 ja 2017 välillä.
Tiedot perustuvat ihmisten itsensä antamaan ilmoitukseen työajasta työvoimatutkimuksessa.
Teollisuudessa säännöllinen viikkotyöaika lisääntyi 39,8 tunnista 39,9:ään vuosina 2015–2018. Koulutuksessa lisäys oli samana aikana 37,2 tunnista 37,8:aan, ja sosiaali- ja terveyspalveluissa 38,2 tunnista 38,9:ään.
Ammateittain viikkotyöajan nousu paikallistuu erityisesti muutamiin ammattiryhmiin. Näitä ovat opettajat, terveydenhuollon asiantuntijat sekä hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät. Opettajien työaika piteni 37 tunnista 37,6:een, terveydenhuollon asiantuntijoiden 37,9:stä 38,5:een sekä hoiva- ja terveydenhuollon työntekijöiden 38:sta tunnista 38,5 tuntiin vuonna 2015–2018.
Myös palvelu- ja myyntityöntekijöissä on nähtävissä säännöllisen työajan kasvua, mutta kaikilta osin muutos ei ollut pysyvä kuten edellä mainituissa ryhmissä.
24 tuntia lisää erityisesti julkiselle sektorille
Johtajien tai prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden kohdalla ei Taskisen mukaan ole havaittavissa työajan ”kiky-muutosta”. Konepaja- ja valimotyöntekijöillä säännöllinen työaika nousi vuosien 2016 ja 2017 välillä 39,9 tunnista 40,2 tuntiin. Tämän 79 000 palkansaajan ryhmä ei riittänyt nostamaan koko teollisuuden toimialan säännöllistä viikkotyötuntimäärää selvästi.
Tilastokeskus kertoi jo vuonna 2017 , että joka toinen yksityisen sektorin palkansaaja ilmoitti jääneensä työajan lisäysten ulkopuolella. Työajan lisäykset kohdentuivat erityisesti julkisen sektorin työntekijöille.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelivat kikyn vuonna 2016. Sen yksi osa oli 24 tunnin lisäys vuosityöaikaan – asia, joka nyt jumiuttaa käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluja.
Lisäksi kikyssä osa kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksuista siirrettiin työntekijöiden maksettavaksi. Julkisella sektorilla myös leikattiin 30 prosenttia työntekijöiden lomarahoista vuosina 2017–2019. Samalla sovittiin palkkojen nollakorotuksista.
uutiskirje 
