Tottenhamissa palattiin vanhoihin metkuihin managerisopan hämmennyksen osalta José Mourinhon hypättyä puikkoihin muutama viikko sitten. Kyseessä oli paluu menneisyyteen monellakin tapaa, koska aiemmin luotsina toiminut Mauricio Pochettino sai vetää seuraa ”Spursille” epätyypillisen pitkään eli peräti vuodesta 2014 alkaen. Hänet tunnettiin eritoten pelaajien kehittäjänä, mutta mestaruuksien meno sivu suun koitui Pochettinon kohtaloksi.
Pochettinon aikakautta edeltäen valmentajaruletin pyöräyttäminen oli ollut puheenjohtaja Daniel Levylle toistuva maneeri. Harry Red-knappin luupäisestä, perinteisestä brittifutiksesta vaihdettiin esimerkiksi Andre Villas-Boaksen modernimpaan eurooppalaiseen pelitapaan, mutta sekään ei tyydyttänyt Tottenhamin johtokuntaa.
Villas-Boas tosin onnistui nappaamaan puolitoista vuotta kestäneessä pestissään seuran korkeimman Valioliiga-ajan voittoprosentin, mutta sekään ei painanut riittävästi vaakakupissa. Joulukuussa 2013 koitti lähtöpassit. Toiseksi parhaat lukemat näillä kriteereillä olivat muuten Pochettinolla.
Noin vuoden verran ManU-pestinsä jälkeen vailla manageripestiä ollut José Mourinho on tuskin onnistunut uusiutumaan suuresti tänä aikana. Hänen peliajattelunsa pohjaa puolustuksen ensisijaisuuteen, missä ei toisaalta ole mitään väärää. Tottenham piristyikin ”The Special Onen” aikakauden alettua voitettuaan Valioliigassa West Hamin ja Bournemouthin sekä Mestareiden Liigassa Olympiakosin.
Tottenham on voittanut edellisen kerran pokaalin vuonna 2008, jolloin Lontoossa päästiin juhlimaan liigacupin mestaruutta. Mutta esimerkiksi Mauricio Pochettino kyllä vei Harry Kanen ja kumppanit viime keväänä Mestareiden Liigan finaaliin, jossa Liverpool veti pidemmän korren.
Tällä kaudella Tottenham tuskin saa Valioliigassa menestystä sen jämähdettyä keskikastiin Liverpoolin johdon ollessa huiman. Mourinho saattaa tempauksillaan toki tuoda lisää yksittäisiä voittoja ja jopa Mestareiden Liigan paikan Tottenhamille, mutta pitkäjänteistä menestystä hän tuskin onnistuu rakentamaan. Mourinho haluaa varmasti edelleen vältellä riskejä pelissä ja jossain vaiheessa hänen räjähtelynsä kääntyy omiaan vastaan. Onkin kummallista, että Mourinhon kanssa sorvattiin jopa vuoteen 2023 ulottuva ja 15 miljoonaa puntaa vuodessa palkkaa tuova sopimus.
Suurseuroista myös Arsenal vaihtoi juuri managerinsa Unai Emeryn tilapäisratkaisu Freddie Ljungbergiin. Menestystä sekään ei ”Tykkimiehille” heti tuonut, kun Pukkiparty jatkui sunnuntaina Norwichin tasatessa pisteet 2–2 Arsenalin kanssa. Villeimmät väitteet olisivat viemässä Pochettinoa jopa Emirates Stadiumille, mutta moinen siirto verivihollisten välillä olisi kohtuullisen hurja juttu.
Vakiorivin helmenä on Cityn isännöimä Manchesterin paikallisottelu. Kumpikaan yhdistelmä ei ole parhaassa mahdollisessa vireessä, ja joutuivat tyytymään tasapeleihin viime viikon Valioliigapeleissään. Punapaidoille uutta potkua tosin saattaa tuoda nilkkavammoista kärsineiden Paul Pogban ja Scott McTominayn toipuminen pelikuntoon. Senkin myötä ykkönen ja kakkonen tähän kohteeseen.
Tottenham puolestaan saattaa hyvinkin jatkaa voittokulkuaan Burnleyta vastaan kohteessa kolme. Varsinkin Dele Alli on äitynyt managerivaihdoksen jälkeen huippuvireeseen tehtyään sen jälkeen kolme maalia. Kymppipaikalla pelannut Alli kaatoi Bournemouthin lähes yksin, ja sama meno jatkuu nyt. Siksi suora ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 7.12. klo 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1(2), 2, 1, 1(X), 1(X), 2, 2(1), 1, 1(X), X, 1, 1(X), 1.
VIIKON VÄITE: Huuhkajat lentää kesällä Kööpenhaminaan ja Pietariin pelaamaan Belgiaa, Venäjää ja Tanskaa vastaan. Vastukset olisivat Rooman ja Bakun lohkossa olleet kenties helpommat, mutta yhtään EM-kisapeliä ei ole vielä pelattu.
Usko Markku Kanervaan on kova, ja itseluottamuksen pysyessä korkealla mikä maa vain voi kaatua. Syntyihän koko Huuhkaja-legenda Olympiastadionilla Bubin lennon myötä Suomen voittaessa maailman nykyisen ykkösmaan Belgian 2–0 kesäkuussa 2007. Sankaritarinat voivat myös toistua.
uutiskirje 
