KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Koronakriisi toi takaisin eurokriisin traumat, mutta rintamat ovat nyt täysin erilaiset, sanoo tutkija Antti Ronkainen

Antti Ronkainen on poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistossa.

Antti Ronkainen on poliittisen talouden tutkija Helsingin yliopistossa. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Euroryhmän kokouksen antia kommentoi KU:lle Helsingin yliopiston tutkija Antti Ronkainen.

Jussi Virkkunen
16.4.2020 7.15

Euromaat pääsivät viime viikolla pitkän väännön jälkeen sopuun 500 miljardin euron koronapaketista, mutta ilmeisesti monia asioita on vielä avoinna?

– Euroryhmä sopi kolmesta asiasta, Euroopan vakausmekanismista (EVM), Euroopan investointipankista (EIP) ja EU-komission työllisyysrahastosta. Näihin sisältyy kuitenkin paljon epävarmuutta. EVM:n kautta saa luottoja vain ”terveydenhuoltoon”, ja tämän määrittely lienee varsin suurpiirteistä. Lisäksi Italian hallituksessa oleva Viiden tähden liike ei edes hyväksy EVM:n kautta annettavaa lainarahaa.

– Komission 100 miljardin työllisyysrahaston vakuutena on EU-budjetti, joten siihenkin sisältyy yhteisvastuuta, mikä voi olla vaikea hyväksyä ilman korvamerkintää pohjoisessa. Neljänneksi euroryhmä siirsi päätöksen “jälleenrakennusrahastosta” EU-johtajille, jotka kokoontuvat ensi viikon torstaina. Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi vastustivat niin kutsuttuja koronabondeja, mutta tukitoimet tuskin olivat vielä tässä.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Nyt Välimeren maat ja Ranska vaativat yhdessä rintamassa kovempia toimia.”

Miten tämä vaikuttaa Euroopan unionin pohjoinen-etelä-jakoon? Ainakin Italiassa ja Portugalissa euroryhmän päätöksiä on kommentoitu hyvin happamasti.

– Koronakriisi on tuonut esiin eurokriisin aikaiset traumat. Mutta toisin kuin eurokriisissä, jossa vastakkain oli aina yksi kriisimaa loppuja euromaita ja Troikkaa (EU, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto) vastaan, rintamat ovat nyt täysin erilaiset.

– Kukaan ei tukenut eurokriisin aikana Kreikkaa, mutta nyt Välimeren maat ja Ranska vaativat yhdessä rintamassa kovempia toimia. Lisäksi jakolinjat lävistävät myös EU-instituutiot: Euroopan keskuspankki ja merkittävät komissaarit ovat vaatineet euroryhmän päätösten päälle jopa 1 000 miljardin suuruisia toimia. Päätöksentekoa vaikeuttaa se, että EU:n ja euroalueen tulisi sopia yhtäaikaa merkittävistä toimista.

Tarkoittaako tämä, että EKP:n tulee jatkossakin ottaa suurempi vastuu elvytystoimista ja tekeekö tämä samalla EKP:stä entistä poliittisemman toimijan?

– Nyt ollaan valittu tie, jossa jokainen maa vastaa itsenäisesti koronakriisin aiheuttamaan shokkiin. Arvioiden mukaan Italian julkisvelka tulee kasvamaan pelkästään tänä vuonna kymmeniä prosenttiyksiköitä nykyisestä 135 prosentista suhteessa bkt:hen.

– Italian lisäksi kaikkien muiden euromaiden velat tulevat kasvamaan. Koronabondien idea oli siirtää velkaantuminen pois kansallisesta kirjanpidosta, jolloin velkaantuneiden maiden velkaongelma ei olisi pahentunut entisestään. Euroopan keskuspankki tukee euroaluetta tämän vuoden aikana 1 000 miljardilla, joka on rauhoittanut markkinat ainakin tässä vaiheessa.

– Jos yhteisvastuuta ei tule velkakirjojen tai elvytysrahaston muodossa, EKP joutuu jatkamaan poikkeuksellisia tukitoimia myös ensi vuonna, jotta Italian ja muiden velkaisten maiden korot eivät lähde nousuun käynnistäen uutta eurokriisiä. Tämä aiheuttaa puolestaan uuden ongelman, sillä artikla 123 kieltää EKP:ltä jäsenmaiden suoran tukemisen, ja EKP kulkee pandemia-elvytyksen suhteen jo nyt jossain määrin harmaalla alueella.

Suomi linjasi valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) suulla ennen ja jälkeen kokouksen, että jokainen maa vastaa omasta taloudestaan ja vastusti yhteisvastuullisuutta. Niin kutsutuista eurobondeista on ilmeisesti kuitenkin luvassa vielä vääntöä?

– Suomi arvioi euroalueen integraation suhteen ainoastaan omia vastuitaan ja eduskunnan budjettisuvereniteettia. Sen sijaan Suomi ei huomioi, että EKP:n toimien lisääntyessä kasvaa myös riskit Suomen Pankin taseessa.

– Koska eduskunta on viime kädessä vastuussa Suomen Pankista, EKP:n toimien lisääntyminen uhkaa epäsuorasti myös eduskunnan budjettisuvereniteettia. Rahaliitossa on erotettu finanssipolitiikka ja rahapolitiikka, joka ei enää nykyisenkaltaisessa kriisitilanteessa ole perusteltua.

– Olisikin hyvä, että yhteisvastuuta arvioitaessa tunnistettaisiin sekä finanssipoliittinen että rahapoliittinen yhteisvastuu ja kriisiratkaisua arvioitaisiin kokonaisuutena.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

– Europpa-neuvosto kokoontuu ensi viikon torstaina jatkamaan neuvotteluita euroryhmän ratkaisusta ja elvytysrahastosta. Lisäksi erityisen mielenkiintoinen päivä on 5. toukokuuta, jolloin Saksan perustuslakituomioistuin antaa ratkaisunsa EKP:n tukitoimien laillisuudesta.

– Perustuslakituomioistuimen piti antaa ratkaisunsa jo maaliskuussa, mutta EKP:n uusien koronatoimien seurauksena se lykkäsi päätöstä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään