Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja on ennen kaikkea feministi

Anna Lemströmin puheenjohtajakautta Vasemmisto-opiskelijoissa on leimannut korona.

Viimeksi tämä konkretisoitui vappuna, jolloin työväen ja opiskelijoiden juhlasta muistutti ainoastaan ylioppilaslakki Lemströmin päässä tämän pitäessä virtuaalista vappupuhettaverkossa.

Puheessaan hän lähetti solidaariset terveiset niille, joita korona on erityisesti kolhinut sekä kriittisten alojen työntekijöille. Katsetta käännettiin myös kriisin jälkeiseen aikaan.

– Nyt ei ole aika leikkauksille eikä aika madaltaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, Lemström korosti.

Järjestön työssä poikkeusaika on tarkoittanut esimerkiksi uusien etäkokouskäytäntöjen opettelemista.

– Olemme myös järjestäneet virtuaalisen koulutuksen ja keskustelutilaisuuden poikkeustilan vaikutuksesta perusoikeuksiin.

Oma tausta on tiedostettava

Lemströmin mukaan hänen maailmankatsomuksensa voi kiteyttää sanaan feminismi.

– Se tarkoittaa minulle laajasti ymmärrystä etuoikeuksien ja erilaisten yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutuksesta yksilöön.

Hän sanoo itse tulevansa monella tavalla etuoikeutetusta taustasta.

– Molemmat vanhempani ovat akateemisia ja väitelleitä, ja erityisesti äiti on ollut tosi kiinnostunut politiikasta. Iso osa mun arvoista ja kiinnostus yhteiskuntaan tulee kotoa.

Kaiken politiikan lähtökohta tulisikin Lemströmin mielestä olla oman aseman ja lähtökohtien tarkastelu.

Setämiesten teoriat

Lemström on ylpeä siitä, että opiskelijaliikkeessä feministiset ajatukset ovat enemmän valtavirtaa kuin vanhemmilla sukupolvilla. Silti, opiskelijapolitiikkaakin tekee hyvin kapea etuoikeutettu joukko.

– Melkein kaikki puhuvat äidinkielenään suomea, porukka on hyvin valkoista ja niin edelleen. Opiskelijapolitiikkaan osallistuminen on pitkälti vapaaehtoishommaa, eikä siihen ole aikaa ja varaa kuin harvoilla, kun toimeentulokin pitää turvata.

Myös tiede toisintaa valta-asetelmia.

– Mehän opiskellaan valkoisten setämiesten teorioita peruskoulusta korkeakouluihin saakka. Jos ne ovat jonkun muun, ne eivät olekaan teorioita vaan ”kriittisiä huomioita”. Valtava määrä tietoa ja tutkimusta on jäänyt pimentoon.

Lemström kertoo muiston kouluajoiltaan. Elämänkatsomustiedon kokeessa piti arvioida millaista sosialisaatioita peruskoulu tekee ja millaisia valmiuksia peruskoulu antaa kriittiseen tarkasteluun.

– Kirjoitin vastaukseen etten pysty tarkastelemaan kysymystä ulkopuolelta, koska minut on opetettu vastaamaan tähän kysymykseen tietyllä tavalla.

Koulutus kuuluu kaikille

Vasopille tärkeistä koulutuspoliittisista kysymyksistä Lemström mainitsee esimerkkinä ammattikoulut, joissa tarvittaisiin lisää resursseja. Koulutuksen saavutettavuus on järjestölle keskeinen teema.

– Koulutuksen aito maksuttomuus kaikilla asteilla on ilmaisia oppikirjoja laajempi kysymys.

Koska opiskelijat eivät elä omassa tyhjiössään irrallaan muusta yhteiskunnasta, on Lemströmin mielestä luontevaa, että Vasop ottaa kantaa myös opiskelijapolitiikan ulkopuolisiin kysymyksiin.

Järjestö on nostanut esiin esimerkiksi nuorten kasvussa olevat mielenterveyden ongelmat ja niiden ennaltaehkäisyn.

– Kannatamme terapiatakuuta.

Koulujen palaaminen lähiopetukseen on herättänyt kiivasta keskustelua. Vasop muistutti, että kyse on lasten perusoikeuksien toteutumisesta.

– Vähän turhankin paljon puhutaan aina talouspolitiikasta, mutta aika moni asia, mitä mekin halutaan nostaa esiin, liittyy rahaan.

Hallitusohjelmassa opintorahaan ei saatu tasokorotusta, mutta silti toiveita vielä Lemströmin mukaan eläteltiin, kun vallassa on ”näinkin vasemmistolainen hallitus”.

Mutta sitten tuli koronakriisi.

Korona ja opiskelijat

Anna Lemström näkee poikkeusajassa opiskelijoiden kannalta jotain hyvääkin. Tulevaisuutta varten opitaan nyt tärkeitä taitoja.

– Etätyö on tulevaisuutta ilmastonkin vuoksi, aina ei tarvitse lennellä ympäri maailmaa, vaan osataan hyödyntää teknologiaa.

Ehkä enemmän on silti pelkoja liittyen eristäytymiseen, nuorten mielenterveyteen ja jaksamiseen ja siihen, että opiskelijat ovat keskenään hyvin erilaisissa asemissa niin valmiuksien kuin välineiden ja muiden etäopiskeluun liittyvien olosuhteiden suhteen.

– Siitä olen tosi iloinen, että korkeakoulut ovat alkaneet tarjota verkkokurssejaan ilmaiseksi myös toisten korkeakoulujen opiskelijoille. Toivon, että se jatkuisi myös korona-ajan jälkeen.

Opintotuella ei pärjää

– On hyvä, että opetusministeriä myöten on painotettu, että keltään ei voi nyt odottaa ihan samanlaista jaksamista kuin normaalitilanteessa, sanoo Lemström.

Hän pitää hyvänä myös sitä, että opintotukikuukausien kanssa on luvattu joustaa. Samaan hengenvetoon Lemström huomauttaa, että todella monella korkeakouluopiskelijalla merkittävä osa kuukausituloista tulee palkkatöistä.

– Usein opiskelijat tekevät juuri niitä keikkatöitä, jotka ovat nyt katkolla.

Opintotuella harva pärjää. Niinpä entistä useampi joutuu nyt ottamaan opintolainaa.

– Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa joka pakotetaan velkaantumaan perustoimeentulonsa tähden.

Lemström muistuttaa, ettei korkeakoulututkintokaan takaa leveää elämää tai varmaa toimeentuloa. Lainan ottamisen pelko on ihan aiheellinen.

Lainaa haluavat vältellä etenkin ne, jotka tulevat heikommasta sosioekonomisesta taustasta.

Unelmoinnin tärkeys

Systeemi kannustaa Anna Lemströmin mielestä mahdollisimman nopeaan putkitutkintoon. Koulutuksella nähdään enemmän välinearvoa kuin itseisarvoa.

– Minä haluan opiskella siksi, että minua kiinnostavat nämä asiat, en vain siksi että se takaisi minulle hyväpalkkaisen työn tulevaisuudessa.

Hän toivoo koronan avaavan ”muidenkin kuin vasemmistolaisten” silmiä.

– Unelmoin siitä, että tämä kriisi on sysäys kohti sekä sosiaalisesti että ympäristön kannalta kestävämpää tapaa elää. Kohti feministisempää politiikkaa ja hiilineutraalia talousjärjestelmää, joka ei perustu ikuiselle kuluttamiselle.

– Käytännön politiikassa kyynistyy helposti, mutta on tärkeää myös unelmoida.