Oulun yliopiston ja Siirtolaisinstituution tutkijoiden yhteistyössä toteuttama ILMASI -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta seuraavien ympäristömuutosten vaikutuksesta maailmanlaajuiseen muuttoliikkeeseen.
– Tarkoituksena on kasata tietoa ja miettiä ennakoivia skenaarioita ilmastosiirtolaisuuteen liittyen sekä kartoittaa ilmiön taustatekijöitä, kertoo tutkimushankkeesta vastaava aluepolitiikan ja aluekehityksen professori Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta.
Hankkeen tuottamaa tietoa sovelletaan Euroopan unionin ja Suomen näkökulmasta huomioiden Yhdistyneiden kansakuntien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.
Oulun yliopiston aluepolitiikan ja aluekehityksen professori Eeva-Kaisa Prokkolan mukaan ilmastosiirtolaisuuden ajankohtaisuus riippuu maantieteellisestä sijainnista.
– YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa on mukana ympäristöllinen, sosiaalinen sekä taloudellinen näkökulma. Tavoitteen mukaan ihmisten hyvinvointi tulee huomioida kaikilla näillä osa-alueilla, Prokkola kertoo.
Hanke käynnistyi juuri
Ilmastosiirtolaisuuden tutkimus on tarpeellista. Prokkolan mukaan ILMASI -hanke on vasta käynnistynyt.
– Muun muassa koronakriisi on todella hyvä esimerkki ilmiöstä ja katastrofista, jota ei ole edes osattu kuvitella aikaisemmin. Tutkimustietoa ei tietenkään löydy asioista, joista ei ole kokemusta.
Prokkolan mukaan käytännössä hankkeessa työskentelevät tutkijat selvittävät, kokoavat ja analysoivat ilmiöön liittyvää tietoa.
– Tutkijoilla on erilaista osaamista ja tietotaitoa. Meillä on esimerkiksi ilmaston- ja ympäristömuutokseen liittyvää asiantuntijuutta.
Lisäksi hanketta varten haastatellaan ilmiön parissa työskenteleviä asiantuntijoita ympäri maailmaa.
– Haastateltavia asiantuntijoita tulee esimerkiksi Suomesta, muualta Euroopasta sekä Afrikan ja Aasian valtioista. Tutkimusryhmässämme on paljon kokemusta myös kolmansista maista.
– Kansainvälisestikin ollaan herätty siihen, että yhteistyötä tarvitaan. Ilmastosiirtolaisuus on globaali ilmiö, joka vaikuttaa myös Suomeen ja Eurooppaan. Ilmiö tulee lisääntymään merkittävästi tulevaisuudessa, jolloin myös sen vaikutukset ilmenevät selkeämmin, Prokkola toteaa.
Ilmaston- ja ympäristömuutosten aiheuttama muuttoliike ei ole uusi ilmiö
Prokkola muistuttaa, että muuttoliike on historiallisesti ollut tavallinen tapa toimia.
– Esimerkiksi Suomesta on lähtenyt paljon ihmisiä Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.
Ilmaston- ja ympäristömuutoksiin liittyvään muuttoliikkeeseen viittaavia esimerkkejä löytyy jo Raamatun ajalta.
– Ihmiset ovat muuttaneet paremmille alueille esimerkiksi ympäristökatastrofin seurauksena. Jos ajatellaan vaikka paimentolaisia, niin heillä on ollut mahdollisuus ja tapa muuttaa aina, kun elinympäristö muuttuu.
Nykymaailmassa ilmastosiirtolaisuuskysymys on monimutkainen
Prokkola toteaa, että menneisyyteen verrattuna nykyinen ilmastonmuutostrendi sekä siihen liittyvä ilmastosiirtolaisuus on täysin erilainen kysymys.
– Väestönkehitys on suurta ja tämän hetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kysymys globaalista ilmastosiirtolaisuudesta on todella monimutkainen. Tutkimustietoa tarvitaan, jotta voimme kartoittaa globaalilla tasolla riskialueita, joissa eri väestöryhmät ovat haavoittuvia ympäristönmuutoksille. Sen kautta voimme kuvitella mahdollisia toimintamalleja.
Prokkolan mukaan tällä hetkellä ilmastosiirtolaisuudesta löytyy jonkin verran tietoa, mutta aihe on silti keskustelun alla myös tutkijoiden piireissä.
– Kysymys on se, että missä tilanteessa siirtolaisuus on ilmaston aiheuttamaa ja missä tilanteessa taustalla on muita tekijöitä. Tämän hetkisen kirjallisuuden ja tutkimuksen mukaan ilmastosiirtolaisuuden takana on usein monen eri tekijän yhteisvaikutus.
Ilmiö on lähellä tai kaukana valtiosta riippuen
Prokkola sanoo, että ilmastosiirtolaisuuden ajankohtaisuus riippuu maantieteellisestä sijainnista. Ilmiö on lähempänä esimerkiksi niitä valtiota, joissa merenpinnan nousu aiheuttaa maanpinta- ja viljelyalan pienentymistä.
– Esimerkiksi Tyynenmeren saarilla tai Alankomaissa merenpinnan nousu on ongelma, johon varaudutaan jo tällä hetkellä.
Joissain paikoissa ilmastosiirtolaisuus liittyy lämpötilaan ja kuivuuteen.
– Muun muassa Afrikan valtioissa ongelmana on tälläkin hetkellä todella pitkäaikainen kuumuus. Lisäksi viime aikoina heinäsirkat ovat tuhonneet miljoonien ihmisten sadon. Vastaavat ilmiöt heikentävät eri alueiden ruokaturvallisuutta, joka taas lisää poliittisia konflikteja. Sen seurauksena jotkut ryhmät ovat myös paikallisesti haavoittuvammassa asemassa kuin toiset.
Kausittaisen ympäristönmuutoksen jälkeen ihmiset haluavat usein palata omille asuinseuduilleen, jos se on mahdollista.
– Esimerkiksi tulvan aikana maansisäinen siirtolaisuus on suhteellisen runsasta. Kausittaisen muutoksen jälkeen ihmiset palaavat takaisin asuinseuduilleen.
Tutkimus on vasta alussa, vuoden päästä jo tarkempaa tietoa
Prokkola toteaa, että riskialueita löytyy kuitenkin eri puolilta maailmaa.
– Tutkimus on vasta alkumetreillä, mutta jo vuoden päästä ilmiöstä on tarjolla paljon tarkempaa tietoa.
Suomen näkökulmasta ilmiö näyttää kaukaiselta.
– Suomi haluaa kuitenkin olla mukana kansainvälisessä keskustelussa, yhteistyössä ja suunnittelussa sekä tulevaisuuden ymmärtämisessä.
uutiskirje 
