Sanna Marinin hallituksen olisi viisasta lykätä hävittäjien hankintaa. Huippukalliin hankkeen läpinäkyvyyden lukuisat ongelmat vaativat selvittämistä. Esimerkiksi Kanada on toistaiseksi perunut F-35-koneiden hankinnan kustannussyistä ja aikoo lentää Hornet-hävittäjiään päivitysten avulla aina vuoteen 2032 asti. Kanadan Hornetit ovat kuitenkin yli kymmenen vuotta vanhempia kuin suomalaiskoneet.
Yhdysvalloissa koneilla lennetään vaikeammissa olosuhteissa lentotukialuksilla jopa 8 000 tuntia. Suomessa on lähdetty uusimaan koneita 4 000 lentotunnin jälkeen. Miksi näin?
Hankkeen vastaava kenraali Lauri Puranen, ilmavoimien mies on antanut kierteleviä vastauksia kysymykseen. Puolustus- ja ilmavoimien entisen komentajan kenraali Jarmo Lindbergin sotkut ilmavoimien suosikin, F-35-häivehävittäjän lobbarina, eivät ole lisänneet luottamusta valmisteluun.
1990-luvulla nykyisiä Hornetteja hankittaessa tehtiin kustannus- ja hyötyanalyysi. Suomen historian suurimmassa asekaupassa, HX-hankkeessa ei näin ole menetelty. Koronakriisin jälkihoidon vaatiessa nyt kymmeniä miljardeja työllisyyteen ja yritystukeen tuntuu moinen huolettomuus ihmeelliseltä.
Kenraalien muotoilema tarjouspyyntökin antaa aihetta ihmettelyyn. Pienillä teknisillä eroilla voidaan päätyä kymmeniä miljardeja kalliimpaan ratkaisuun, kuten Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Eero Lehto on selvittänyt. Hän vaatiikin valtiontalouden tarkastusvirastoa selvittämään HX-hanketta läpinäkyvyyden turvaamiseksi.
Aseteknologinen kehitys on nopeaa ja vaarana on, että miehitetyt hävittäjät muuttuvat vanhanaikaisiksi hyvinkin nopeasti. Hävittäjät ovat olleet ylivoimaisen suurvallan hyökkäysaseita. Mutta siirtyminen ohjuksiin ja miehittämättömiin koneisiin on käynnissä. Yhdysvaltain ilmavoimien entisen komentajan (2008–2012), kenraali Norton Schwartzin mukaan tulevaisuus on miehittämättömissä ilma-aluksissa.
Koronakriisin jälkihoidon uhatessa hyvinvointivaltion vakautta, HX-päätöksen lykkääminen antaisi aikaa tehdä järkevä ja kustannustehokas päätös maamme puolustuksen järjestämisestä ilmasto- ja ympäristökriisin aikakaudella. Pienellä maalla ei ole varaa virheinvestointiin. Huolestuneet kansalaiset ovatkin käynnistäneet kansalaisaloitteen keräämisen.
Hannu Ketoharju
Juuka
uutiskirje 
