Sundin mukaan taloudellinen ympäristö muuttunut koronaepidemian aikana dramaattisesti. Hallitus teki koronanepidemian aikana päätöksiä erittäin suuren epävarmuuden vallitessa.
– Tämä epävarmuus jatkuu siihen saakka, kunnes väestöllä on koronarokotuksen tuoma suoja.
Yksi keskeisistä taloutta ohjaavista säännöistä on ollut, ettei valtion velka ylitä 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luku on nyt Sundin mukaan pikemminkin 80 prosentin tasolla. Talouskehityksen lukuohjeita ei kannatakaan ottaa koronaepidemiaa edeltävältä ajalta.
– Pitkän nollakoron tai jopa negatiivisen koron näkymä on hyvin vahva. Jos kymmenen vuoden Suomen velkapapereita myydään negatiivisella korolla, onhan se aivan uusi tilanne verrattuna siihen aikaan, kun kriteereitä luotiin.
Sund ei tekisi tässä tilanteessa kovin tarkkoja ja pitkälle sitovia päätöksiä.
–Ei käy kateeksi talouspoliittisia päätöksiä tekeviä. Talouden ympärille on tullut isoja kysymysmerkkejä. Päätökset on tehtävä erittäin suuressa epävarmuudessa.
Työllisyysasteen paraneminen helpottaa
Ylen A-studiossa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen perään kuulutti eilen kuria velkapolitiikkaan.
Sund pitää ”aika kaukaa haetulta” Puttosen varoituksia taloudellisen itsenäisyyden menetyksestä. Sund totesi olevansa samaa mieltä, että totta kai velan määrällä on väliä.
– Vaikka korko olisi nolla, on mietittävä, että miten velkaa käsitellään. Velkaa tulee hoitaa vuosittain. En puhu velan takaisin maksamisesta.
Hän korostaa, että korko alkaa nousta ja kustannukset kohoavat pilviin jossain vaiheessa. Myöskään lainanottajat eivät luota, ja taloudellinen itsenäisyys menee, kuten Puttonen varoitteli.
– Tällainen tilanne on vielä silmän kantamattomissa enkä näe tässä tilanteessa relevantiksi, sanoo Sund.
Viitaten ekonomisti Vesa Vihriälän työryhmän skenaarioihin Sund näkee mahdolliseksi Suomessa 100 prosentin velkarajan ylittymisen suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Jättivelka nostaisi korkotasoa, ja ne rahat ovat pois muista valtion menoista. Olen Sixten Korkmanin kanssa samaa mieltä, että mennään elvytys edellä. Velan maksua on myös se, jos talous kasvaa ja työllisyysaste paranee.
– Huolehditaan tästä ensimmäiseksi.
Kipupolitiikan aika ei ole juuri nyt
Sund luonnehtii kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon talouspuheita velkahysterialla elämöinniksi.
– Orpo on nostanut tärkeimmäksi asiaksi, että velan maksuohjelma pitää olla valmiina tässä ja nyt. Sen aika ei ole vielä nyt, sanoo Sund.
Kokoomukselle on poliittisesti tärkeää nostaa velan maksamista. Talouspoliittisesti Sund ei pidä sitä viisaana. Hän korostaa velan käsittelyn kannalta koronarokotteen merkitystä tulevaisuuden vakauttajana.
– Tässä vaiheessa ei ole järkevää tehdä kovin tarkkoja suunnitelmia, sillä talouden kehitysnäkymistä on hyvin erilaisia näkemyksiä.
Sund puhuu talouden rekyylistä eli siitä, miten toteutumatta jäänyt kulutus purkautuu myöhemmin. Ihmiset lykkäävät lomamatkojaan, auton korjauksia, hankintoja kotiin tai sukulaisvierailuja. Yritykset lykkäävät investointeja.
– Tästä seuraavasta buumista on kahdenlaisia näkemyksiä. Valtiovarainministeriön ennusteissa tämä buumi on maltillinen, mutta joissakin ennusteissa tällä nähdään enemmän merkitystä. Itse olen taipuvainen uskomaan kulutusbuumiin. Tämä ei kuittaa velkoja, mutta helpottaa tilannetta.
Tämän Sund korostaa olevan esimerkin talouden reunaehdoissa olevista miljardiluokan epävarmuuksista. Hän varoittaakin – Vihriälän raportista termiä lainaten – tekemästä kipupolitiikan sisältöä liian aikaisin.
– Myös iso EU:n 750 miljardin elvytyspaketti on auki. Suomen avoimen talouden kannalta se on hyvin ratkaiseva, sanoo Sund.
Oppivelvollisuuden laajentaminen järkevää investointia
Oppositio on vaatinut hallitusta uusimaan hallitusohjelmansa vanhentuneena. Sundin mukaan hallitusohjelmassa on paljon sellaisia elementtejä, joiden merkitystä koronakriisi on vahvistanut.
Koronan aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys on korostunut ja sen myötä sote-uudistuksen merkitys kasvanut. Oppivelvollisuuden laajentamisen hän näkee investointina tulevaisuuteen ja yhtenä ratkaisuna paljon puhuttuihin rakenteellisiin uudistusvaatimuksiin.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on kaiken tiedon valossa järkevä pitkäaikaisinvestointi.
– Oppivelvollisuuden laajentaminen on kaiken tiedon valossa järkevä pitkäaikaisinvestointi nimenomaan myös velan maksuun kestävyysvajeen nujertamisen näkökulmasta. Kokoomus tekee tästä toisenlaisen johtopäätöksen. Uudistusta ei voida tehdä, koska se maksaa ja on otettu velkaa.
Sundin mukaan nyt päinvastoin pitää tehdä pitkälle taloutta vahvistavia investointeja.
– Koulutuksen lisäksi toinen esimerkki on sote-uudistus. Tarve tiivistää ja tehostaa terveyspalvelujen toimintaa ja tehokkuutta on vain kasvanut koronan myötä.
uutiskirje 
