Kotitalouksien velka on Suomessakin noussut huolestuttavan suureksi. Syvällä suomalaisessa ajattelussa oleva pelko ylivelkaantumisesta suojasi meitä pitkään, mutta olemme ottaneet kiinni muiden Pohjoismaiden kansalaisia velan määrässä.
Yhtenä syynä Pohjoismaiden vähäisimpään velkaantumiseen ovat olleet asuntolainojen säännöt. Asuntokauppaa tukeakseen Finanssivalvonta päätti tällä viikolla nostaa asuntolainojen lainakaton 90 prosenttiin muille kuin ensiasunnon ostajille. Toivottavasti velkaantumiskehitys ei silti lähde pahenemaan.
Noudatan itse kotona opetettua varovaisuutta velkaantumisessa. Siksi ärsyynnyn, kun oikeisto-oppositio jatkuvasti vertaa kotitalouksien velkaantumista julkiseen velkaantumiseen. Kun Paavo Arhinmäki totesi faktan, etteivät valtiot normaalisti maksa velkojaan pois, vaan ottavat niiden tilalle uutta lainaa, raivostuivat monet. Kerettiläistä!
Tietenkään yksikään puolue Suomessa ei halua ottaa ylimääräistä velkaa. Jos velka kasvaa pysyvästi taloutta enemmän, tulee lopulta pää vetävän käteen. Ainakin jos lainan hankinnassa ollaan yksityisten pankkien armoilla.
Monelta on jäänyt huomaamatta, että muualla velkaannutaan Suomea vauhdikkaammin. IMF:n arvion mukaan julkinen velka nousee globaalisti keskimäärin yli 100 prosenttiin kansantulosta. Kaiken lisäksi Suomen velkaantuminen yksityisille markkinoille vähenee jopa koronakriisin aikana, kun oma keskuspankkimme ostaa markkinoilta enemmän velkakirjoja kuin sinne laskemme.
Keskuspankit ovat pitäneet finanssikapitalismia pystyssä massiivisilla osto-operaatioilla, minkä seurauksena saamme kiinteällä negatiivisella korolla lainaa jopa seuraavalle vuosikymmenelle. Meille siis maksetaan siitä hyvästä, että sijoitamme lasten ja nuorten kouluttamiseen sekä työllisyyden ylläpitoon elvyttämällä.
Olisi järjetöntä siirtyä vapaaehtoisesti lamaan ja suurtyöttömyyteen toimimalla kuten Romanian diktaattori Ceaușescu ja pyrkimällä ideologisista syistä maksamaan lainat pois.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja.
uutiskirje 
