KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Tempoileva koronapolitiikka ja itsevaltainen presidentti ajoivat serbialaiset kaduille

Mielenosoittajat ja poliisit ottivat yhteen Serbian parlamentin luona Belgradissa viime viikon keskiviikkona.

Mielenosoittajat ja poliisit ottivat yhteen Serbian parlamentin luona Belgradissa viime viikon keskiviikkona. Kuva: Lehtikuva/Andrej Isakovic

Mielenosoitukset Serbiassa ovat olleet suurimpia vuosiin.

STT – Sanna Raita-aho
15.7.2020 10.15

Serbiassa ihmiset ovat osoittaneet jo useamman päivän ajan mieltä maan presidentti Aleksandar Vucicin sekavana pidettyä koronapolitiikkaa vastaan. Protesteja pidetään suurimpina useisiin vuosiin, ja ne ovat kestäneet jo päiviä.

Länsi-Balkaniin erikoistuneen vanhemman tutkijan Emma Hakalan mukaan protestien taustalla on sekä pidempiaikaista tyytymättömyyttä että akuutteja, koronaan liittyviä syitä.

– Koronarajoitukset ovat Serbiassa olleet vähän mielivaltaisia. Ne olivat ensin keväällä todella tiukkoja, mutta sitten niitä höllennettiin juuri ennen kesäkuun parlamenttivaaleja, mikä sai tartunnat kasvuun. Tämän jälkeen ihmisille ilmoitettiin käytännössä yhdessä yössä, että näiden tulisi jäädä jälleen kotiin täysiin eristyksiin, Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevä Hakala sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kahakoiden seurauksena kymmeniä mielenosoittajia, sivustakatsojia ja toimittajia loukkaantui väkivaltaisuuksissa.

Hieman yli kahdeksan miljoonan asukkaan Serbiassa on todettu yli 18 000 koronatartuntaa. Tämä on reilusti enemmän kuin esimerkiksi väkiluvultaan suuremmassa naapurimaassa Unkarissa, jossa tartuntoja on todettu vain reilut 4 000.

Viime viikkoina tartunnat ovat olleet nousussa, ja mielenosoittajien mukaan syynä on nimenomaan sekava koronapolitiikka.

Heidän mukaansa nimenomaan koronarajoitusten höllennykset juuri ennen vaaleja sinkosivat tartunnat kasvuun. Protestoijien mukaan höllennyksillä haluttiin edistää presidentin oikeistokonservatiivisen ja venäläismielisen radikaalipuolueen (SRS) menestystä vaaleissa.

Presidentti yhä itsevaltaisempi

Pääkaupunki Belgradista useisiin serbialaiskaupunkeihin levinneitä mielenosoituksia on kuvattu suurimmiksi sitten vuoden 2000, jolloin maassa syrjäytettiin edesmennyt ex-presidentti, sotarikoksista syytetty Slobodan Milosevic.

Protestien taustalla on Hakalan mukaan myös pitkäaikaisempaa tyytymättömyyttä oikeistokonservatiiviseen presidentti Vuciciin, joka on käynyt viime aikoina yhä itsevaltaisemmaksi.

– Vucic ja hänen puolueensa ovat pyrkineet rajoittamaan poliittista oppositiota ja esimerkiksi keskittäneet mediaa voimakkaasti. Myös kesäkuun vaalien kohdalla oltiin huolissaan niiden avoimuudesta ja demokraattisuudesta, Emma Hakala sanoo.

Serbiassa on näkynyt samanlaista huolestuttavaa kehitystä kuin muissa itäisen Euroopan maissa Puolassa ja Unkarissa.

– Valta pyritään sementoimaan yhdelle puolueelle vähän samalla tavalla kuin Venäjällä. Lisäksi oppositio on varsin hajanainen ja erimielinen, minkä vuoksi siitä ei ole kamalasti haastamaan, Hakala sanoo.

Kahakoita ja poliisiväkivaltaa

Protesteissa on otettu kiinni kymmeniä ihmisiä, ja välillä mielenosoittajat ovat ottaneet paikoitellen väkivaltaisesti yhteen poliisin kanssa.

Viime viikolla protestoijat yrittivät tunkeutua sisälle maan parlamenttiin pääkaupunki Belgradissa, minkä vuoksi poliisi käytti kyynelkaasua ja otti yhteen mielenosoittajien kanssa.

Kahakoiden seurauksena kymmeniä mielenosoittajia, sivustakatsojia ja toimittajia loukkaantui väkivaltaisuuksissa.

Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovic ovat tuominneet poliisin väkivaltaisuuden mielenosoittajia kohtaan.

Protestien kasvaessa niihin on liittynyt mukaan myös esimerkiksi äärioikeistolaisia ja rokotevastaisia ryhmiä.

Oppositiopuolueet ovat väittäneet, että presidentti Vucic ja Serbian tiedustelupalvelu ovat käyttäneet äärioikeistolaisia ryhmiä kaapatakseen mielenosoituksen ja heikentääkseen protestoijien sanomaa.

– Mukana on ollut provokatiivisia elementtejä, joista on ollut vähän epäselvää, että kenen aikaansaannosta ne ovat olleet, Hakala sanoo.

Vucic on itse on kiistänyt protesteihin sekaantumisen. Hän on syyttänyt protestoijia niin hallituksen kaatamisyrityksistä kuin siitä, että nämä yrittävät heikentää hänen asemaansa käynnissä olevissa neuvotteluissa Kosovon kanssa.

Kosovo-neuvottelut alkoivat

Serbia ja Kosovo ovat aloittaneet tällä viikolla neuvottelut maiden välisten suhteiden normalisoinniksi EU:n kanssa. Taustalla on kiista siitä, että Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, toisin kuin valtaosa maailman maista, Suomi mukaan luettuna.

– Protesteilla on suhteellisen vähän tekemistä Kosovon kanssa. Mukana on ollut myös äärinationalistisia elementtejä, mutta suuri enemmistö ei linkitä Kosovo-kysymystä protesteihin, Hakala sanoo.

Hakala arvioi, että mielenosoitukset ovat hiljalleen hiipumassa. Samalla poliittiset ongelmat pysynevät tapetilla.

– Tämän viikon puolella mielenosoitukset ovat vähän laantuneet ja olleet rauhanomaisempia. Tilanteen kehittymiseen kuitenkin vaikuttanee se, miten esimerkiksi koronatilanne nyt etenee.

Lähteinä myös Washington Post ja koronatartuntoja seuraava Worldometer.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään