KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Merkittävä kasvihuonepäästöjen leikkaaminen edellyttää radikaalejakin muutoksia viljelysmaiden käytössä

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan maanviljelijälle pitää maksaa määräaikainen aleneva kompensaatio siitä, että hän luopuu maataloustyöstä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan maanviljelijälle pitää maksaa määräaikainen aleneva kompensaatio siitä, että hän luopuu maataloustyöstä. Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoteen 2050 mennessä päästöjä on mahdollista leikata lähes 40 prosenttia ilman tuotannon supistamista.

STT–Markus Heikkilä
15.7.2020 14.00

Maatalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan leikata lähes 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, ilmenee tuoreesta Maatalouden ilmastotiekartta -raportista.

Luonnonvarakeskuksen laatiman raportin mukaan vuoteen 2050 mennessä päästöjä on mahdollista leikata lähes 40 prosenttia ilman tuotannon supistamista.

Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaukset perustuvat turvemaiden päästöjen vähentämiseen, kivennäismaiden hiilensidonnan tehostamiseen sekä biokaasutuotannon ja maatilojen aurinkoenergian käytön lisäämiseen.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ilmastoviisasta viljelyä ajatellen erilaiset kannustimet ovat avainasemassa.

MTK:n tilaama raportti ennustaa, että tutkimustiedon karttuessa päästöjä voitaisiin vähentää jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 77 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Radikaalit muutoksetkin tarpeen

Merkittäviin lukemiin pääseminen edellyttää osin radikaalejakin muutoksia viljelysmaiden käytössä. Suomessa maatalouden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä noin 60 prosenttia tulee turvemailta, joiden osuus viljellystä peltoalasta on 11 prosenttia. Päästöjä on mahdollista vähentää niin tuottavilla kuin tuottamattomillakin turvemailla monilla eri toimilla.

Tällaisia toimia ovat muun muassa yksivuotisten kasvien vähäisempi viljely, säätösalaojitukset, ennallistaminen ja kosteikkoviljely vedenpinnan korkealla pitämisellä. Tiekartan mukaan päätoimet tulisi kuitenkin kohdistaa tuottamattomien turvemaiden viljelyn vähentämiseen.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan tuottamattomien turvemaiden osuus kaikista viljelyyn käytetyistä turvemaista on noin 13 prosenttia.

– Sieltä tulisi edullisia päästövähennyksiä, jos viljelijöitä siitä palkittaisiin. Mutta nyt tilanne on se, että viljelijä menettää tuet ja häviää rahaa. Hän pitää huonotkin maat tukioikeudellisessa ojitetussa kunnossa, kun asetelma on tämä, Lehtonen sanoo.

Hänen mukaansa nykyinen asetelma ei välttämättä ratkea maataloustukijärjestelmän sisältä.

– Ei ole välttämättä realistista ajatella, että EU:n maatalouspolitiikka kääntyy päälaelleen sen takia, että Suomessa turvemaita halutaan käyttää päästövähennyksiin. Pitää keksiä siihen muita kompensaatioita. Jos luovut maataloustuista, niin saat jotain muuta tilalle.

Ilmastoviisasta viljelyä ajatellen erilaiset kannustimet ovat siis avainasemassa.

– Jos ei maa sovellu metsitykseen tai kosteikon perustamiseen tai säätösalaojitukseen, niin se pitäisi voida hylätä. Se on kustannustehokasta. Maanviljelijälle pitää maksaa määräaikainen aleneva kompensaatio siitä, että hän luopuu maataloustyöstä. Yhteiskunta säästää rahaa ja päästöt vähenevät.

Maatalouden ilmastotiekartan suunnitelmien kokonaiskustannukset ovat noin 3–5 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Tästä noin kolmasosa tullaan tarvitsemaan tukena.

Tiekartassa epävarmuuksia

Turvemaiden muuttamisen osalta tiekartassa on Lehtosen mukaan myös ”reilusti epävarmuutta”.

– Me emme tiedä, kuinka iso osa Suomen turvemaalajia olevista pelloista voitaisiin ennallistaa. Tietty osa voidaan, mutta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla isoja tasaisia peltoaukeita on vuosikymmeniä jo ojitettu. Ei sellaisia millään pystytä muuttamaan kosteikoiksi, sillä ei mistään löydy sellaista vesimäärää.

Lehtosen mukaan isoja päästövähennyksiä ei ihan helpolla tule ja ruokaa ei pysty tuottamaan ilman päästöjä. Ja vaikka kaikki turvemaat ennallistettaisiin, ei päästöistä siltikään päästäisi kokonaan eroon, sillä siinä, missä hiilidioksidipäästöistä päästäisiin eroon, tilalle tulisivat turpeen metaanipäästöt.

– Nollaan ei päästä, vaikka mitä yritettäisiin, Lehtonen sanoo.

Maisema muuttuu

Lehtosen mukaan tiekartan mukaisten toimien myötä perinteinen suomalainen peltomaisema tulee muuttumaan. Esimerkiksi biokaasua varten viljellyn nurmen myötä varsinkin Etelä-Suomessa maisema muuttuu vihreämmäksi.

– Ymmärtääkö suuri yleisö, että esimerkiksi hylätyt, huonot turvemaat ovatkin päästövähennysten suhteen varsin kustannusvaikuttavia? Löytyykö tälle arvostusta ja ymmärrystä ja arvostetaanko sellaista viljelijää? Rikkoutuvatko perinnemaisemat ja muut, Lehtonen listaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään